Lähdimme koko perhe kiirastorstaina Silja Serenadella risteilylle kohti Tukholmaan. Matka toteutettiin yhteistyössä Tallink Silja Linen kanssa.
Auto parkkiin tuttuun paikkaan.Lähtöselvityksen tein automaatilla, koska tiskillä tehty lähtöselvitys maksaa nykyään 5 euroa.
Ja sitten kohti laivaa...
Promenadella oli vielä mukavan väljää.
Kahden hengen 14 neliön hytit sijaitsevat 11. kannella ja niistä on näköala joko merelle tai promenadelle.
Merenpuoleisissa hyteissä on lisävuodemahdollisuus yhdelle lapselle, lisävuoteen koko on 70x180 cm.
Varusteluun kuuluu parivuode (vuoteet saa erilleen), TV ja jääkaappi virvokkeineen.
Jääkaapista löytyi ne perinteiset virvokkeet: kaksi piccolopulloa laivan kuohuviinia, kaksi tölkkiä olutta, kaksi tölkkiä Fantaa (joskus on Spritea), yksi tölkki Coca Colaa, yksi tölkki Coca Cola Zeroa, vesipullot kuplilla ja ilman.
Vihdoinkin myös Helsinki-Tukholma-laivoilla on DeLuxe -hyteissä kertislasit on korvattu oikeilla.
Mukavampihan sitä on oikeilla laseilla kilistellä matkan alkuun.
Kylpyhuoneiden lattiat piikattiin auki, suihkuseinät poistettiin, viemäröinti sekä lattiakaivot uusittiin ja wc-pöntöt vaihdettiin. Pesualtaat, seinät ja muu sisustus jäivät entiselleen. Hyttiremontin toteutti alihankintayritys mutta projektin onnistumista oli valvomassa laivan oma Service Engineer.
Silja Serenadella Service Engineerit aloittivat työssä viime elokuussa. Service Engineer toimii mm. laivalla kone- ja kansiosastojen korjausryhmien lähiesihenkilönä ja työnjohtajana erilaisissa asiakastilojen korjausprojekteissa. Tämä on aika ainutlaatuinen työtehtävä laivamaailmassa. Kone- ja kansiosaston ”yhdistävää” henkilöä ei ole aiemmin ollut. Hän on osaltaan vastuussa siitä, että asiakastilat pysyvät hyvässä kunnossa. Tehtävässä olevien henkilöiden työhön yhdistyy insinöörin tehtäviä, lähiesihenkilötyötä sekä projektien koordinointia.
Samalla käyvällä sijaitsee pari B-luokan hyttiä, DeLuxe ja perhehyttien lisäksi.
Samanlainen pintaremontti toteutettiin myös näiden hyttien kylpyhuoneissa.
Matka kohti Tukholmaa alkoi...
Heti matkan alkuun suuntasimme ruokailemaan Grill House -ravintolaan.
Tilaukseen lähti ne perinteiset annokset. Lasten listalta "laivan pihvi".
Pippuripihvi.
Ruokailun jälkeen oli perinteisen myymäläkierroksen vuoro.
Välillä ehti ihailemaan myös merimaisemia.
Ilta jatkui Starlightissa.
Harri Hyljekin tuli bongattua.
Matkalla New York Clubille tuli katseltua akrobatiaesitystä Moonlight Promenadelta.
Vielä ennen hyttiin siirtymistä ja nukkumaan menoa kävimme iltapalalla Fast Lanessa.
Dirty Fries -annoksesta riitti jaettavaa kaikille.
DeLuxe -hytin hintaan kuuluva erikoisaamiainen tarjoilaan Tavolàta-ravintolassa 6. kannella.
Skagenia onkin ollut jo ikävä.
Hieman pilvistä, mutta kuitenkin lämmintä, oli Tukholman saaristossa.
Laivan saavuttua Tukholmaan lähdimme kävelemään kohti Gärdetin Tunnelbana-asemaa.
Gärdetistä matka jatkui Slussenin asemalle.
Slussenin asemalta lähdimme kävelemään kohti Fotografiska - valokuvataiteen museota, joka sijaitsi noin vartin kävelymatkan päässä.
Museossa on nähtävillä säännöllisesti vaihtuvia niin pienempiä kuin suurempiakin valokuvanäyttelyitä.
Museo on auki päivittäin klo 10 - 23. Aukioloajoissa saattaa olla poikkeuksia, tarkistathan ne Fotografiskan omilta sivuilta.
Museon pääsylippuhinnat vaihtelevat, Club One -asiakkaat saavat ne edullisemmin. Näet pääsylipun hinnan Online-varauspalvelusta. Valittuasi hytin, lisää sisäänpääsyliput varaukseesi "Palvelut maissa" -kohdassa (alareunassa). Club One -jäsenet saavat lipuista alennusta myös paikan päällä.
Museon pohjakerroksesta löytyy vaatenaulakoita, maksuttomia säilytyslokeroita sekä vessat.
Itse näyttelyt ovat esillä sisääntulokerroksessa ja 1. kerroksessa. Ylimmässä kerroksessa sijaitsee ravintola sekä lisää vessoja.
Cindy Sherman - Tapestries (10.2.2024 - 9.6.2024)
Taidemaailman ikoni Cindy Shermanin Tapestries-näyttely on yksi kevään päänäyttelyistä. Sherman on luonut vääristyneet Instagram-selfiet valtaviksi kuvakudoksiksi, joiden muotokuvissa tutkitaan mm identiteettiä sekä sukupuolirooleja.
Harvat taiteilijat määrittelevät postmodernin aikakauden kuten Cindy Sherman. Hänet tunnetaan laajasti valokuvasarjoistaan, joissa hän muuttaa itsensä erilaisiksi hahmoiksi ja tarkastelee muun muassa identiteettiä ja sukupuolirooleja. Vuonna 2017 hänen Instagram-tililleen ilmestyi uusi sarja, jossa hän julkaisi vääristyneitä "selfieitä" luomaan keskustelua kasvosuodattimien ilmiöstä eri sovelluksissa.
Koska kuvien resoluutio ei ollut riittävän korkea suuressa mittakaavassa tulostettavaksi, pikselistä tuli loimi ja kude. Siirtyminen matalaresoluutioisista digitaalikuvista kudottuihin tekstiileihin tuo myös teoksiin tuntokykyä, joka olisi ollut mahdotonta saavuttaa digitaalisilla työkaluilla.
Näyttelyn taideteokset on valmistettu Belgissa puuvillasta, villasta, akryylistä ja polyesteristä käyttäen perinteistä käsityötaitoa, jolla on juuret aina 1400-luvulle asti. Jokainen kuvakudos esittää erilaisia hahmoja ja Sherman on käsitellyt niissä mm. hiusten ja silmien väriä, ihon sävyä, kasvojen piirteitä ja sukupuolta.
Shermanin valtavat taideteokset ovat taidokkaasti tehty ja niissä yhdistyy nykyaikaset instagram-kuvat ja vuosisatoja vanha tekstiilikudonta.
Senay Berhe - A Familiar Feeling of Now (17.11.2023 - 21.4 2024)
Senay Berhe on palkittu elokuvantekijä, ohjaaja ja taiteilija. Näyttelyssään hän valaisee tavallista arkea ja antaa vähemmälle huomiolle jääneille aivan uuden ulottuvuuden
Berhen teokset vangitsevat usein arjen tilanteiden yksinkertaista kauneutta ja ovat saaneet kansainvälistä tunnustusta näyttelyissä ja näytöksissä gallerioissa, elokuvafestivaaleilla ja korkeakouluissa maailmanlaajuisesti.
The Selfie Matter (10.2.2024 - 9.6.2024)
Selfie Matter - näyttelyssä pääsee sukeltamaan lähes 200-vuotiseen selfie-historiaan, maailman ensimmäisistä selfieistä nykypäivän kuuluisimpiin selfieihin.
Tietysti näyttelyssä onnistui oman selfien ottaminen AR-peilin avulla, jossa on ainutlaatuiset Snapchatin vain tätä näyttelyä varten luomat suodattimet.
Kuvan sai kätevästi ladattua omalle puhelimelle.
60 kruunalla sai otettua muistoksi 4 kuvan sarjan valokuvia, jotka tulostuivat värillisenä sekä mustavalkoisena.
Henriette Sabroe Ebbesen - Kaleidoscope (23.2.2024 - 12.5.2024)
Tanskalaisen valokuvaaja Henriette Sabroe Ebbesen näyttelysssä hämärretään valokuvan ja maalauksen, todellisuuden ja fantasian välistä rajaa – ja tutkitaan ihmisen psyykettä ja kehoa.
Peilejä, heijastuksia, illuusioita ja surrealismia. Nämä ovat avainsanoja Henriette Sabroe Ebbesenin taidemaailmassa, jossa hän tutkii, miten ihmiskeho, psyyke ja maailma yleensäkin voidaan visualisoida ja tulkita katsojan mielen ja silmien mukaan.
Kuvien lisäksi näyttely koostuu useammasta videoteoksesta.
Kary H. Lasch - The Golden Years (19.1.2024 - 14.4.2024)
Kary H. Lasch oli yksi Ruotsin suosituimmista valokuvaajista. Vaikuttavan kontaktiverkostonsa ja pelottoman sekäennakkoluulottoman asenteensa ansiosta hän pystyi avaamaan ovia, jotka olivat suljettuina melkein kaikilta muilta.
Golden Years -näyttelyssä on tärkeimmät valokuvat Kary H. Laschin uran huipulta – 1950-luvulta ja 1960-luvun alusta.
Esillä on henkilökohtaisia muotokuvia aikansa suurimmista tähdistä (Pablo Picasso, Salvador Dalí, Brigitte Bardot, Grace Kelly, Sophia Loren ja Britt Ekland) sekä kuvasarjan loistokkaalta Cannesin elokuvajuhlilta, joita hän dokumentoi yli kolmevuosikymmentä.
Rinko Kawauchi - a faraway shining star, twinkling in hand (19.1.2024 - 14.4.2024)
Rinko Kawauchi on yksi japanilaisen taiteen kirkkaimmista tähdistä. Näyttely esittelee yli 40 teosta taiteilijan kahdesta uusimmasta sarjasta, "M/E" ja "An interlinking". Nämä teokset sisältävät kaikkea valokuvista videotaiteeseen, valolaatikoihin ja valokuvaveistoksiin.
"M/E"-sarja on kunnianosoitus ”Äiti Maalle”, jossa on kuvia mahtavista luonnonilmiöistä Kawauchin Islannin-matkalta vuonna 2019. Hän suunnitteli palaavansa maahan lopettaakseen sarjan, mutta hänen oli pakko jäädä Japaniin, kun koronapandemia iski. Tämä johti sarjan toisen osan täydentämiseen kuvilla hänen jokapäiväisestä elämästään ja talvesta Hokkaidosta Japanista.
"An interlinking" -sarjassa Kawauchi on kuvannut jokapäiväistä elämäänsä 20 vuoden ajan. Sekä mikro- että makronäkökulmasta on tullut merkittävää Kawauchin taiteellisuudelle. Se on lähestymistapa, joka tulee erityisen selväksi näiden kahden sarjan vastakkainasettelussa: pienet arjen tilanteet suurten luonnonilmiöiden edessä
Fotografiskan mielenkiintoisissa näyttelyissä oli paljon katseltavaa ja koettavaa.
Aikaa jäi myös kaupungilla piipahtamiseen, ennen laivalle paluuta.
Kungsträdgårdenissa ei vielä kirsikkapuut kukkineet, mutta terassikausi tuli avatttua.
MAXista sai helpotusta pieneen nälkään.
Pian olikin aika lähteä takaisin laivalle.
Mikään kiire ei kuitenkaan ollut, sillä takaisin terminaalissa oltiin jo hieman ennen reittimatkustajien laivaannousun alkamista.
Kotimatkalle lähdettiin aurinkoisessa säässä.
Keväinen saaristo ja auringon lämpö, näitä molempia on kaivattu.
Ennen ruokailemaan menoa oli aikaa kierrellä laivan myymälöissä...
...ja skoolata keväälle ja kotimatkalle.
Grill Houseen päädyimme myös paluumatkalla ja aika samanlainen setti tuli tilattua kuin menomatkallakin.
Karitsan paahtopaisti oli erinomaista ja kiitokset sen suosittelusta tarjoilijalle!
Ruokailun jälkeen ilta jatkui promenadella.
Starlightista oli aika siirrtyä hyttiin ja pikkuhiljaa nukkumaan.
Aamu happihyppelyt ennen aamiaiselle menoa.
Valokuvaseinä on enää muisto vaan... ehkä ne laivaannousun yhteydessä olevat valokuvat olivat kiva idea silloin 1990-luvulla, mutta ei enää tätä päivää.
Tavolàta-ravintolan erikoisaamiaisella sai taas vatsansa täyteen ja virtaa alkavaan päivään.
Ja pian olimmekin jo Suomenlinnan kohdalla...
Miten se onkin aina niin, että Tukholmaan saapuminen aamulla tuntuu kestävän pidempään kuin Helsinkiin saapuminen.
Innokkaimmat ovat jonottaneet maihinnousua jo ennen Suomenlinnaa.
Mitä sitä suotta kiirehtiä, kun pienellä odottelulla hytissä, välttää suuremmat ruuhkat portaissa ja putkessa.
Ihan ei pisteitä seuraava reissua varten tullut kasaan. Onneksi on kuitenkin laivamatka tiedossa, niin on taas jotain mitä odottaa.
