Sally Line - Sally Line osaksi Siljaa

Matkailumarkkinoiden seurattua äärimmäisen heikkoa yleistä taloudellista kehitystä EffJohn-konsernissa aloitettiin laaja saneerausohjelma tavoitteena leikata vuosittaisia kustannuksia 300 miljoonalla markalla. Tavoitteen saavuttamisesksi tiivistettiin organisaatiorankennetta ja vähenettiin henkilökuntaa ja siirrtyttiin entistä joustavampaan työvoiman käyttöön. Tämän seurauksena Sally Line fuusioitiin osaksi Silja Linea 1.9.1992. Yhdistämisellä saavutettiin merkittäviä kustannussäästöjä ja sen myötä 60 henkilön työt loppuivat.

Fuusiosta huolimatta Sally Albatross jatkoi Siljan hallinnoimana ja markkinoima omana tuotteena, eikä laivaan vaihdettu Silja Linen tunnuksia kylkeen tai korsteeniin. Kuva: Hannu Vallas / Museoviraston kuvakokoelma 

Vuonna 1992 Sally Line harjoitti risteilyliikennettä alkuvuodesta m/s Sally Clipperillä ja maaliskuun lopulla liikenteessä aloitti uusi m/s Sally Albatross.  Vuoden 1992 aikana Sally Linen risteilyillä oli mukana 340 624 matkustajaa. Kuva: Hannu Vallas / Museoviraston kuvakokoelma 

Silja Europan tulo Silja Linen liikenteeseen aiheutti liikenneruletin. Silja Europa oli tulossa Helsingin linjalle Silja Serenaden tilalle ja Silja Serenade oli siirtymässä tekemään 24 tunnin risteilyitä Sally Albatrossin tilalle. 

Silja Serenaden ajateltiin olevan ylivoimainen vaihtoehto kilpailijaan nähden. Siljalla oltiin keskittymässä risteilytuotteen kehittämiseen Sallyn luoman laatujohtajuuden pohjalta. Sally Albatrossin tulevaisuus oli ratkeamassa myöhemmin, Siljalla uskottiin että hienolle risteilyalukselle löytyisi sopiva liikennevaihtoehto. Kuva: Hannu Vallas / Museoviraston kuvakokoelma 

Helmikuussa Silja Line ilmoitti ottavansa hoitoonsa Eurowayn matkustajaliikenteen Ruotsin Malmön ja Saksan Lyypekin välillä. Tämä taas pyöräytti liikennerulettia uudelleen. Silja Linen päätti siirtää Silja Festivalin ensin Vaasaan ja sieltä kesän alussa Eurowayn Frans Suellin pariksi, jolloin Silja Serenade siirtyikin Turkuun korvaamaan Silja Festivalin ja Sally Albatross jatkoi 24 tunnin risteilyliikennettä entiseen tapaan.

Risteilyliikenne m/s Sally Albatrrossilla Helsingistä Tallinnaan ja keskäkuukausina myös Visbyhyn lisääntyi voimakkaasti ja saavutti 37 % markkinaosuuden (vuonna 1992 24%). Oman liikenteen lisäksi alus teki joukon charter-risteilyjä. Vuoden 1993 aikana Sally Linen risteilyillä oli mukana 598 670 matkustajaa. Kuva: Hannu Vallas / Museoviraston kuvakokoelma 

Alkuvuonna 1994 julkaistusta tonniston sijoittelusuunnitelmassa m/s Silja Festival päätettiin asettaa Helsingin risteilyliikenteeseen syksy-, talvi, ja kevätkausiksi ja siirtää m/s Sally Albatross pois Silja Linen liikenteestä kesän 1994 jälkeen. 

Maaliskuussa tapahtuneen karilleajon vuoksi lyhytristeilyt Helsingistä keskeytyivät syksyyn 1994 saakka.

Kesän jälkeen m/s Silja Festival siirtyi risteilyliikenteseen Helsingin ja Tallinnan välille.

Artikkeli Silja Festivalin siirtymisestä Tallinnan reitille Silja Linen henkilöstölehti Silja Lifessä. (Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi.)

24 tunnin Tallinnan risteilyjen aikataulut.

Vuoden 1994 aikana Helsingistä lähtevillä risteilyillä oli mukana yhteensä 384 209 matkustajaa. 

Risteilyliikenteen 24 tunnin säännön poistuminen vuoden 1995 alussa, antoi mahdollisuuden muuttaa aikatauluja käytännöllisemmäksi ja samoiksi joka päivä. Saman aikaan laivalla aloitettiin kuljettamaan myös rahtia. 

Syksyllä 1995 siirryttiin kahteen päivittäiseen lähtöön molemmista satamista. Näin liikennettä kehitettiin askelittain puhtaasta risteilyliikenteestä matkustaja- ja lastinkuljetuslinjaksi. 

Silja Life -lehden artikkeli Tallinnan liikenteen uudesta ajasta. (Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi.)

Vuonna 1995 Silja Linen Helsinki - Tallinna -reitin matkustajamäärä oli 885 624 matkustajaa ja Silja Linen markkinaosuus reitillä oli 20 % (vuonna 1994 12 %). 

Silja Linen reiteistä Tallinnan liikenne kasvoi eniten ja Silja Line vakiinnutti asemansa tässä liikenteessä. Vuonna 1996 m/s Silja Festival liikennöi linjalla koko vuoden ja m/s Wasa Queen talvi-, kevät-, ja syyskausina.

Tax Free-myyntiä koskevan ns. 20 tunnin säännön tuleminen uudstaan voimaan heikensi kuitenkin Silja Linen kannattavuutta kilpailutilanteessa, joka oli epäedullinen suomalaisvarustamoille. Vuonna 1996 Silja Linen kuljetti Helsinki - Tallinna -reitillä 1 337 527 matkustajaa ja markkinaosuus reitillä nousi 28 %.

Vuonna 1997 Helsinki - Tallinna -reitillä liikennöi koko vuoden ajan m/s Wasa Queen, kun m/s Silja Festival siirtyi Turun linjalle huhtikuussa. Lokakuusta lähtien kapasitetti lisääntyi GTS Finnjetin siirryttyä talvikauden ajaksi Helsinki - Muuga -reitille. Reitin kasvavan matkustajaliikenteen kokonaismarkkinat ylittivät viiden miljoonan matkustajan rajan. Silja Linen matkustajamäärä reitillä oli 1 046 560 matkustajaa, vähennystä edelliseen vuoteen oli 22 prosenttia huippukauteen ajoittuneen kapasitettin vähennyksen vuoksi. Silja Linen markkinaosuus laski 20 prosenttiin. Liikenteen kannattavuutta heikensi korkea kustannustaso verrattuna virolaisvarustamoihin.

Vuoden 1998 aikana Silja Line liikennöi Helsinki - Tallinna -reitillä koko vuoden ajan m/s Wasa Queenilla ja tammikuusta kesäkuun alkuun ja syyskuun puolivälistä vuoden loppuun GTS Finnjetillä Helsinki - Muuga -reitillä. Silja Linen matkustajamäärä Helsinki - Tallinna/Muuga -reitillä kasvoi vuoden aikana 17 prosenttia eli 1 223 842 matkustajaan ja yhtiön markkinaosuus 21 prosenttiin. Reitin kokonaismatkustajamäärät kasvoivat edelleen voimakkaasti ja kohosivat vuoden aikana lhes 5,8 miljoonaan matkustajaan. Virolaisten varustamoiden yhteenlaskettu markkinaosuus oli yli 50 prosenttia. 

Vuonna 1999 m/s Wasa Queen liikennöi Helsinki - Tallinna -linjalla syyskuun puoliväliin saakka, jolloin se siirtyi Merenkurkun liikenteeseen. GTS Finnjet liikennöi Helsinki - Tallinna -reitillä tammikuusta kesäkuun puoliväliin ja syyskuun puolivälistä vuoden loppuun. Vuoden aikana Silja Linen matkustajamärä reitillä väheni 5 prosenttia eli 1 158 592 matkustajaan. Kapasiteetin vähentymisen vuoksi yhtiön markkinaosuus oli 19 prosenttia. Suomen ja Viron välisen laivaliikenteen kokonaismarkkinat kohosi vuoden aikana yli 6 miljoonaan matkustajaan ja virolaisvarustamoiden yhteinen markkinaosuus oli yli 50 prosenttia. 

Vuonna 2000 liikenne Helsingin ja Tallinnan välillä muuttui radikaalisti, kun Silja Linen uusi pääomistaja SeaContainers Ltd. asetti reitille huhtikuussa nopeakulkuisen hsc SuperSeaCat Four -aluksen, alus liikennöi Italian lipun alla ja Silja Line hoiti aluksen markkinoinnin. GTS Finnjet liikennöi Helsinki - Tallinna -reitillä tuttuun tapaan tammikuusta kesäkuuhun ja syyskuusta vuoden loppuun. Kesällä laiva poikkesi Tallinnassa Helsinki -Rostock -reitillä liikennöidessään. Vaikka kapasiteetti oli ensimmäisen vuosineljänneksen aikana pienempi kuin edellisenä vuonna, Silja Linen matkustajamäärät (ml. SuperSeaCat Four) nousivat samalle tasolla kuin edellisvuonna eli 1 167 122 matkustajaan, josta SuperSeaCat -liikenteen osuus oli 536 475 matkustajaa.

Vuonna 2001 GTS Finnjet liikennöi Helsingin ja Tallinnan välillä tammikuusta toukokuuhun sekä syyskuusta joulukuuhun. Kesällä laiva poikkesi Tallinnassa Helsinki -Rostock -reitillä liikennöidessään. Huhtikuun alusta vuoden loppuun reitillä liikennöi hsc SuperSeaCat Four tehden 3-4 edestakaista matkaa vuorokaudessa. Marras-joulukuussa jouduttiin peruuttamaan yhteensä 90 lähtöä kovan tuulen vuoksi. Sää- ja jääolosuhteiden vuoksi SuperSeaCat-liikenne jouduttiin lopettamaan suunniteltua aikaisemmin. Silja Linen matkustajamäärät Helsinki - Tallinna reitillä yltivät edellisvuoden tasolle 1 162510 matkustajaan, josta SuperSeaCat -liikenteen osuus oli 546 245 matkustajaa. Silja Linen makrrinaosuus linjalla oli 20 prosenttia ja SuperSeaCatin markkinaosuus ns. fast ferry -liikenteessä 34 prosenttia.

Vuonna 2002 GTS Finnjet liikennöi Helsingin ja Tallinnan välillä tammikuusta toukokuuhun sekä syyskuusta joulukuuhun. Kesällä laiva poikkesi Tallinnassa Helsinki -Rostock -reitillä liikennöidessään. Huhtikuun alusta joulukuun loppuun linjalla liikennöi myös nopeakulkuinen hsc SuperSeaCat Four tehden 3-4 edestakaista matkaa vuorokaudessa. Silja Linen kokonaismarkkinaosuus linjalla oli 19 prosenttia ja SuperSeaCat -liikenteen osuus nopeakulkuisten laivojen liikenteestä 30 prosenttia. Kokonaismatkustajamäärä oli 1 144 932, josta SuperSeaCatin osuus oli 516 657 matkustajaa.

Kesäkuun lopussa Silja Linen liikenteessä aloitti m/s Silja Opera (ex. Sally Albatross) tehden risteilyjä kahdesti viikossa Helsingistä Visbyhyn ja lyhytristeilyjä Tallinnaan. Tarkoituksena oli aloittaa syksyllä risteilyt Pietariin, mutta Venäjän äkillisesti muuttuneiden viisumimääräysten vuoksi määränpääksi vaihtui Riika, jonne alus teki kaksi risteilyä viikossa ja muina päivinä lyhytristeilyjä Tallinnaan. m/s Silja Operan risteilyliikenteen matkustajamäärä oli yhteensä 172 629 matkustajaa.

Tallinnan liikenteen suosio jatkui myös vuonna 2003 ja kesäsesongin ulkopuolella GTS Finnjet teki risteilyjä Helsingistä Tallinnaan ja kesäisin laiva pysähtyi Tallinna Helsinki - Rostock -reitillä liikennöidessään. Nopeakulkuinen hsc SuperSeaCat Fourin lisäksi linjalla aloitti hsc SuperSeaCat Three ja samalla Silja nousi markkinajohtajaksi pika-alusliikenteessä. Vuoden aikana Silja Linen markkinaosuus reitillä nousi 24 prosenttiin ja matkustajia kuljetettiin yhteenä 1 346 480.

m/s Silja Opera risteili vuoden aikana Riikaan, Visbhyn, Tallinnaan ja Pietariin kuljettaen vuoden aikana 329 631 matkustajaa.

Pietari oli vuonna 2004 vahvan panostuksen kohteena. m/s Silja Opera teko touko-syyskuussa risteilyjä Helsingistä Pietariin sekä Visbyhyn. GTS Finnjet lopetti huhtikuussa liikennöimisen Helsinki - Tallinna -reitillä ja siirtyi kesän alussa Pietari - Tallinna -Rostock -reitille. 

Aktiivinen matkojen tarjonta kasvatti vuonna 2004 laivamatkustusta Helsingin ja Tallinnan välillä seitsenän prosenttia ja nopeiden laivojen matkustus (SuperSeaCat Four ja Three) kasvoi jopa 32 prosenttia ja nie kasvattivat markkinaosuuttaan reitillä 38 prosenttiin. Vuoden aikana Viro ja Tallinna lähtivät mielenkiinnossa kasvuun myös Ruotsin markkinoilla. Kohde nousi kiinnostuksessa yhä lähemmäksi perinteisiä laivamatkustuksen kohteita. 

m/s Silja Opera operoi syksyn 2004 Tukholmasta Tallinnaan positiivisin tuloksin. Silja Linen Helsinki - Tallinna -reitin kokonaismatkustajamäärä oli vuoden aikana 1 203 004 matkustajaa ja m/s Silja Operan risteilyillä 261 909 matkustajaa.

Vuonna 2005 SuperSeaCat -liikenteessä Helsingistä Tallinnan liikennöivät huhtikuusta lähtien hsc SuperSeaCat Four ja hsc SuperSeaCat Three. Kesällä kapasiteettia lisättiin vielä hsc SuperSeaCat One -aluksella. Vuoden aikana SuperSeaCat -alukset kuljettivat 920 788 matkustajaa. 

m/s Silja Opera puolestaan teki risteilyjä Helsingistä Tallinnaan, Pietariin ja Visbyhyn kuljettaen vuoden aikana 363 034 matkustajaa.

Marraskuussa 2005 Silja Line oli asetettu myyntiin. Vuoden 2006 alussa m/s Silja Opera liikennöi Turusta Kapellskäriin, kun m/s Silja Europa oli tuuraamassa Helsinki - Tukholma -reitillä liikennöiviä m/s Silja Serenadea ja m/s Silja Symphonya niiden ollessa telakalla. m/s Silja Opera lopetti liikennöimisen Silja Line laivastossa helmikuussa 2006 ja laiva jäi odottamaan Tukholmaan kohtaloaan.

Kesäkuussa 2006 Tallink osti Silja Linen. Kilpailuviranomaisten hyväksyttyä Silja Oy Ab:n osakekannan myynnin Tallink Grupp AS:lle  Sea Containers Ltd ja Tallink allekirjoittivat kaupan lopullisesti vahvistavat asiakirjat 19.7.2006. Kaupan ulkopuolelle jäivät  m/s Silja Opera, GTS Finnjet ja SuperSeaCat-liikenne. 

Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöivät hsc SuperSeaCat Four ja hsc SuperSeaCat Three liikennöivät Silja Linen logoilla 20. heinäkuuta saakka. Silja Line jatkoi SuperSeaCat -matkojen myyntiä lokakuun loppuun saakka. SuperSeaCat -liikennettä jatkoi Sea Containers Finland Oy, joka vaihtoi vuonna 2008 nimensä Superseacat Oy:ksi. Superseacat Oy asetettiin konkurssiin lokakuussa 2008.

Silja Linen liikenne keskittyi Suomi - Ruotsi -reiteille, Tallinkin hoitaessa muut yhtiön liikennöimät reitit.

Vaikka Sally Linen liikenne loppui jo vuonna 1992, säilyi Sally Ab konsernin omistuksessa. Nykyään maarianhaminalainen Sally Ab on Tallink Silja Oy:n tytäryhtiö

Sally Linen blogisarjan etusivulle pääset tästä.

Sally Line - Uusi m/s Sally Albatross

Palaneen m/s Sally Albatrossin tilalle aloitettiin rakentamaan uutta laivaa syksyllä 1990. Tulipalosta säästyneet koneet ja vedenalaiset osat käytettiin hyödyksi uutta laivaa rakennettaessa.

"Form follows function" eli muodon pitää palvellu suunniteltuja toimintoja oli Sally Albatrossin pääarkkitehdin, Lasse Heikkisen, mottona hänen lähtiessään suunnittelemaan uutta risteilyalusta Itämerelle.

Varustamon vilkkaan, koko ajan uutta luovan projektitoiminnan ansiosta pystyttiin lyhessä ajassa suunnittelemaan ja rakentamaan menetetyn tilalle uuden aallon risteilyalus, jolle entinen alus antoi vain mittasuhteet. Uuden aluksen siluetti muodostui maaliskuussa 1990 ajatuksesta kävelyllä satamassa "miksi laivat eivät voisi olla enemmän laivan näköisiä".

Sally Albatrossin kohdalla muodon piti kertoa asiakkaalle heti ensisilmäyksellä, että kyseessä on risteilijä. Jahti-ajattelu antoi sille sopusuhtaisen ja houkuttelevan ulkomuodon, sulavalinjaisen profiilin ja ylpeän keulan.

Sally Albatrossissa kehitettiin ulkomuodon ohella viittä risteilijälle tarkoitettua yksityiskohtaa: aurinkokantta, Show Roomia, hyttejä, ravintoloita ja Expo Deckiä

"Laivan lähes 700 neliön aurinkokansi, Riviera, on kokonaan risteilyvieraiden käytössä, sillä tekniikka on siirretty ylimmästä kerroksesta rungon keskiosiin. Tila uima-altaineen, baareineen ja ravintoloineen  luo aidon beach-tunnelman. Se voidaan kesän sateilla ja talven pakkasilla suojata lasikatolla. Myös parvekkeilla varustetut, täyden yksityisyyden takaavat, sauna sijaitsevat aurinkokannennella. Koko laivan kiertää 320 metriä pitkä kävelykansi."

"Uusi Sally Albatross on jalostanut suosittua Show Boat -linjaansa edelleen: amerikkalaisesta yökerhosta on rakennettu seurustelupaikka, josta ei suinkaan poistuta shown jälkeen, sillä se toimii viihtyisänä tanssiravintolana. Broadway-tyyppisen näyttämön verho paljastaa panoraamanäkymät laivan keulan yli suoraan merelle."

Kaikilla laivan suunnittelijoilla oli päämääränä tehdä Sally Albatrossista maailman kaunein laiva, joka kulttuuriltaan oli selvästi kuitenkin eurooppalainen. Laivan sisustus kunnioitti eri tilojen käyttötarkoitusta ja muodosti harmoonisen kokonaisuuden.

Laivan sisustuksesta vastasivat: Aprocos Ky (á la Carte-ravintola ja saunaosasto), Lerber Plan Oy (Day & Night Club ja Tax Free-myymälä), Windell & Riikonen Design (Fastfood restaurant ja ulkoalueet), Yran & Storbraaten (Show Room, Conference ja Casino) sekä Pirjo Kovanen (Buffet-ravintola).

Kun uutta laivaa aloitettiin suunnittelemaan päätettiin, että siitä tulee paitsi Itämeren kaunein myös korkeinta turvallisuusastetta vastaava laiva. Uusi Sally Albatross täytti kaikkein ankarimmat turvallisuusmääräykset ja jopa ylitti ne. 

Valmistuessaan laiva oli ainoa Itämerellä, jossa savuntunnistusjärjestelmä oli näin pitkälle toteutettu. Automatiikkaa oli käytetty hyväksi savuntunnistus-, palohälytys- ja sprinklerijärjestemässä, johon kaikki tilat oli kytketty.

Uusi Sally Albatross suunniteltiin myös ympäristöystävälliseksi laivaksi. Se noudatti kaikkia määräyksia ja toivomuksia ja käytti esim. satama-alueella vähärikkistä polttoainetta ja mitään jätteitä ei laskettu mereen.

Sally Eurocruiser -työnimellä rakennettavalle laivalle etsittiin nimeä keväällä 1991. Kaikkien nimiehdotuksien lähettäneiden kesken arvottiin risteilyjä uudella laivalla ja parhaan nimen keksineelle luvattiin kutsu kastajaisiin.

25.7.1991 oli kastajaisten ja vesillelaskun vuoro.

Sallyn omistavan EffJohn Ab:n toimitusjohtaja Robert G. Ehrnrooth kiitti puheessaan rakentajan erinomaista osaamista ja yhteistyöstä. Hänen mukaansa Rauma Yards oli ainoa rakentaja, jonka voitiin odottaa vastaavan näin suuriin odotuksiin.

"Tämä on suuri päivä sekä laivan tilaajalle EffJohnille sekä Rauma Yardsin telakalle" sanoi vuorineuvos Tauno Matomäki juhlapuheessaan. Huolimatta suurista ennakko-odotuksista uusi laiva onnistui yllättämään kaikki mukanaolijat. Rauma Yardsin 309. alus ja samalla sen historian suurin matkustajalaiva oli poikkeuksellisen kaunis ja sulavalinjainen.

Laivan kummina toimi Helsingin kaupunginjohtajan puoliso Auli Rahkamo.

"Tervetuloa Helsingin rantojen kaunistukseksi. Tulet olemaan kuin koru muiden laivojen joukossa. Seuratkoon sinua onni matkoillasi maailman merillä" sanoi laivan kummi Auli Rahkamo kastaessaan laivan.

Tämän jälkeen uusi Sally Albatross liukui telakalta Pohjanlahteen.

Nimikilpailuun oli osallistunut 25 000 henkilöä ja ylivoimainen enemmisto oli sitä mieltä, että uusi laiva pitäisi nimetä edeltäjänsä mukaan Sally Albatrossiksi.

Muistoesine Sally Albatrossin kastajaisista.

Laivan rakentaminen jatkui telakan varustelulaiturissa. Hollmingin ja Rauma-Repolan telakkatoiminnot yhdistettiin vuonna 1991 Finnyards Oy:ksi.

5. helmikuuta 1992 oli koeajon vuoro.

Sally Albatross luovutettiin Finnyardsin telakalta Sally Linelle 23.3.1992.

Telakalta laiva lähti esittelyristeilylle Maarianhaminan kautta Helsinkiin.

Helsinkiin laiva saapui ensimmäisen kerran 24.3.1992.

Helsingistä neitsytristeilylle Tallinnaan lähdettiin 25.3.1992.

Muistoesine neitsytristeilyltä.

Risteilyliikenne Helsingistä alkoi 26.3.1992.

m/s Sally Albatrossin kansikartta. (Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi)

Kokousosaston kartta.

Sally Albatross tarjosi majoittautumiselle uudet ulottuvuudet. Vieraat pystyivät valitsemaan hyttinsä kymmenenstä kategoriasta. Kaikissa hyteissä oli korkeatasoinen sisustus, wc ja suihku ja televisio. Yli puolet hyteistä oli ikkunallisia.

Parempien hyttiluokkien sisustus messinkiheloituksineen ja punapuusisusteineen edustivat huvipursitasoa. Kaikki kiinteät kalusteet oli varustettu peilinkirkkain pinnoin, joka korosti jahtivaikutelmaa.

Parvekkeellisissa sviiteissä oli kokoustilaa 6-8 hengelle.

Hyttien koot vaihtelivat 5 neliön yhden hengen sisähytistä aina 36 neliön sviitteihin. Perushyttien koko oli 9-12 neliötä.

Yksityskohtia laivalta.

Show Room Champangessa oli porrastettu katsomo.

Danny ja Armi olivat Sally Albatrossin vakioesiintyjiä. 

A la Carte Ravintola Royal oli jaettu kolmeen osaan: ranskalaiseen, italaialaiseen ja englantilaiseen.

Riviera aurinkokansi. 

Sky Bar - Day & Night Club.

5. kannen aula.

Parfyymit ja kosmetiikka olivat myynnissä palvelutiskillä.

Tax Free -myymälä sijaitsi 5. kannella.

Sallyn risteilyt lähtivät Helsingistä Kanavaterminaalista.

m/s Sally Albatrossin tv-mainos.

Kevään 1992 aikataulut 24 tunnin risteilyille.

Kesän 1992 aikataulut Visbyn ja Pietarin risteilyille.

Hyttiopas vuodelta 1992.  (Klikkaamalla kuvia saat ne suuremmaksi)

m/s Sally Albatross. Kuva: Hannu Vallas / Museoviraston kuvakokoelma 

m/s Sally Albatross. Kuva: Hannu Vallas / Museoviraston kuvakokoelma 

m/s Sally Albatross The EffJohn World -lehden kannessa keväällä 1992.

m/s Sally Albatross oli vuokrattuna Ruotsin vienninedistämishankkeen Svea 92:n käyttöön, Barcelonan olympialaisiin, 23.7.- 10.8.1992, hotelli- ja kongressilaivaksi. Aluksen vuokratuoton mainittiin olevan 1 000 000 markkaa vuorokaudessa. Tämän vuoksi laiva oli poissa Sally Linen risteilyliikenteestä 16.7.-17.8.1992.

Vuonna 1989 julkaistuun Svea ´92 projektiin oli ajateltu vuokrattavaksi Silja Linen m/s Svea, mutta huhtikuussa 1991 laivana kerrottiin olevan Sally Linen uusi Eurocruiser. 

 

Kohti Barcelonaa laiva lähti 16.7.1992 ja saapui perille 24.7.1992.

Svea ´92 ohjelma.

Barcelonassa m/s Sally Albatross oli kaupungin parhaimmalla laituripaikalla.

m/s Sally Albatross Tukholmassa.

1.9.1992 Sally Linen toiminta fuusioitiin osaksi Silja Linea. Vaikka aluksen hallinnointi ja markkinointi siirtyi Silja Linelle, jatkoi Sally Albatross omalla tuotenimellään. 

EffJohn -konsernin kustannusrakennetta tehostamalla väheni konsernista 60 henkilöä, kun Sallyn liiketoiminta yhdistettiin osaksi Silja Linea. Samaan aikaan puhuttiin myös Silja Linen ja Wasa Linen yhteistöstä ja sen tuomista säästöistä ja tämä fuusioituminen tapahtui tammikuussa 1993.

Sally Albatross Silja Linen esitteessä syksyllä 1992.

m/s Sally Albatrossin hyttikartta. (Klikkaamalla kuvia saat ne suuremmaksi)

Hyttien pohjapiirrokset ja määrät.

Siljalla siirtymisen myötä Albatross-luokka sai nimekseen Silja-luokka ja myöhemmin, muut hyttiluokat nimettiin samaan tyyliin muiden Silja Linen laivojen kanssa,

Tax Free -kuvasto syksyltä 1992.

Tax Freessaä oli myynnissä Larsenin konjakkia laivan muotoisessa pullossa.

Hintoja ja aikataulut syksyltä 1992.

m/s Sally Albatross Helsingissä sykysllä 1992.

Jouluna 1992 m/s Sally Albatross risteili Tallinnaan ja Riikaan. 23.12.1992 laiva lähti Helsingistä Tallinnaan, minne laiva saapui seuraavana päivänä. Tallinnasta matka jatkui Riikaan, missä laiva oli joulupäivän. Tapaninpäivänä oli loppuunmyydyn Allu-risteilyn vuoro Helsingistä 

Telakalla laiva oli 11.1-14.1.1993 ja sen jälkeen jatkui risteilyt Tallinnaan.

Talvella 1993 Silja suunnitteli korvaavansa m/s Sally Albatrossin m/s Silja Serenadella, kun uusi m/s Silja Europa aloittaisi Helsinki - Tukholma -reitillä.

Suunnitelmat muuttuivat ja 24 tunnin risteilyjen sijaan m/s Silja Serenade siirtyi Turku - Tukholma -reitille m/s Silja Festivalin tilalle, joka puolestaan siirtyi ensin Vaasa - Uumaja -reitille ja sieltä alkukesästä Silja Line Eurowayn Malmö – Travemünde -reitille.

Allu Albatrossi jatkoi laivan maskottina ja yhdessä Harri Hylkeen kanssa ne toimivat Pikku Kippari -kerhon isäntinä.

24 tunnin risteilyn hintoja vuodelta keväältä ja syksyltä 1993.

Kesällä 1993 24 tunnin risteilyjä tehtiin vain perjantaisin.

Muina päivinä laiva teki risteilyjä Visbyhyn.

Video m/s Sally Albatrossilta heinäkuiselta Visbyn risteilyltä vuodelta 1993.

Merellä-lehdessä 2/93 oli juttua m/s Sally Albatrossilta. (Klikkaamalla kuva saat sen suuremmaksi)

m/s Sally Albatrossin tietoja Silja Linen Myyntitieto-kirjasta vuodelta 1993.

Aikataulut ja hinnat Silja Linen Myyntitieto-kirjasta vuodelta 1993.

m/s Sally Albatrossin teemoja ja esiintyjiä Siljan Viihdemeri -esitteestä syksyltä 1993.

Keväälle 1994 laivalle oli suunniteltu pääsiäisristeily Helsingistä Riikaan.

4.3.1994 laiva ajoi, kolmen aikaan, karille 19 solmun nopeudella Savinin matalalle oikaistessaan Porkkalan sisääntuloväylälle palatessan Tallinnasta. Onnettomuuspaikka sijaitsi nk. Sommarön väylällä lähellä Porkkalaa. 

Tieto kiiri Merivartiostolle nopeasti, ja laivan evakuoiminen alkoi noin tunnin päästä karilleajosta. Laiva oli saanut pahan repeämän pohjaan. Laiva liukui karin yli ja perä alkoi upota ja laiva kallistua oikealle päin. Noin kolmen tunnin kuluttua oli 1 101 matkustajaa ja 158 henkilön miehistö evakuoitu muihin aluksiin.

Myös Onnenyörän lavasteet pelastettiin karille ajaneesta laivasta.

m/s Sally Albatross karilla.

Uutiskooste m/s Sally Albatrossin karilleajosta.

Haveria seuranneena yönä m/s Sally Albatross hinattiin Porkkalan matalikolle. Laivan perä oli uponnut, ja aluksen pelättiin uppoavan. Tilanne oli aluksen kannalta uhkaava etenkin yöllä, kun se oli kallistunut pahimmillaan 40 astetta sivuttain. Läpi vuorokauden jatkuneella veden pumppauksella alus saatiin kuitenkin riittävään vaateriin.

10.3.1994 saapui viisi hollantilaista sukeltajaa laivan tiivistys- ja nostotöihin ja vasta noin kuukauden päästä karille ajosta, 6.4.1994, päästiin aloittamaan laivan pumppaaminen tyhjäksi. Laivassa oli vettä sisällä kymmeniätuhansia kuutiota. Alusta yritettiin nostaa aluksi suomalaisvoimin. Suomen nosturit eivät kuitenkaan riittäneet, ja m/s Sally Albatrossia nostamaan tilattiin Kotkassa oleva yksi maailman suurimmista nostureista Noble Lifter.

22.4.1994 laiva saapui  Vuosaareen korjattavaksi, nosturialus Noble Lifterin avustamana.

m/s Sally Albatross kuvattuna Vuosaaren telakalla 23.4.1994.

24.10.1994 ilmoitettiin laivan rahtaamisesta Norwegian Cruise Linelle. Ennen liikenteen aloittamista laiva hinattiin La Speziaan Italiaan, jossa alusta korjattiin noin 60 miljoonalla dollarilla.

Korjattu ja uudistettu laiva luovutettiin Crown Jewel Inc. -yhtiölle 2.10.1995, Leeward -nimisenä.

20.10.1995 laiva aloitti risteilyliikenteen Miamista.

18.12.1999 Neptun Maritime Oy ilmoitti vuokraavansa aluksen Star Cruises -varustamolle kolmeksi vuodeksi. Maaliskuussa 2000 laiva aloitti risteilyliikenteen Japanin ja Korean välillä, m/s Superstar Taurus -nimisenä.

26.11.2001 Star Cruises ilmoitti Silja Oyj:lle halustaan purkaa aluksen vuokrasopimuksen ja sen myötä laivan paluumatka Suomeen alkoi 16.1.2002. Laivan paluusta voit lukea lisää myöhemmin ilmestyvästä postauksesta "Albatrossin paluu - m/s Silja Opera".

Sally Linen blogisarjan etusivulle pääset tästä.