Tasan 70 vuotta sitten avattiin Helsingin Meriasema, sittemmin Olympiaterminaali, juuri ennen Helsingin isännöimiä olympiakisoja. Maaliskuussa 50 vuotta sitten aloitti Silja Line ympärivuotisen autolauttaliikenteen Helsingin Olympiaterminaalista Tukholman Värtahamneniin. Tässä postauksessa käydään läpi Olympiaterminaalin ja Silja Linen autolauttaliikenteen historiaa.
Kuva: Volker von Bonin / Helsingin kaupunginmuseo
Rakentaminen alkoi helmikuussa 1951, harjassa oltiin vuoden lopulla ja rakennus saatiin väliaikaiseen käyttöön kesäkuussa 1952. Lopullisesti rakennus valmistui seuraavana vuonna. Uutta laituria ryhdyttiin kutsumaan Olympialaituriksi ja sille noussutta rakennusryhmää, Meriasemaa, Olympiapaviljongiksi.
Kuva: Volker von Bonin / Helsingin kaupunginmuseo
s/s Aallotar saapui ensimmäisen kerran Helsingin Olympialaituriin 19.6.1952, jolloin vihittiin käyttöön uusi matkustajalaituri paviljonkeineen. Samana päivänä kello 19.00 laiva lähti ensimmäisen kerran Tukholmaan. s/s Aallotar oli ainoa Olympialaivoista, mikä ehti valmistua ennen olympialaisia. Bore III valmistui joulukuussa 1952 ja s/s Birger Jarl kesäkuussa 1953.
Kuva: Volker von Bonin / Helsingin kaupunginmuseo
Kuva: Volker von Bonin / Helsingin kaupunginmuseo
Jalankulkijoiden näkymät merelle ja laituritasolle huomioitiin. Tullivaraston ja matkustajapaviljongin väliin rajattiin näköalatasanne, josta saattoi seurata laivojen rantautumista ja satamatyön arkea. Tasanteelta oli ramppia myöten yhteys rakennusta kiertävälle käytävämäiselle näköalareitille, joka nykyään ei ole enää käytössä.
Kuva: Volker von Bonin / Helsingin kaupunginmuseo
Rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Aarne Hytönen ja Risto-Veikko Luukkonen. Terminaali on pinta-alaltaan 5 296 m² Olympialaituria ryhtyivät aluksi käyttämään Tukholman linjan laivat.
Kuva: Heinonen Helge / Helsingin kaupunginmuseo
Kun Olympiaterminaali valmistui vuonna 1952, sieltä kulki yli 90 000 matkustajaa vuosittain, mutta kuitenkin vain kesä- ja syyssesonkeina.
Kuva: Tuntematon kuvaaja / Helsingin kaupunginmuseo
Matkustajapaviljonki suunniteltiin tontille rinnettä hyödyntäen kahteen tasoon. Matkustajat ohjattiin rakennuksen katutasolta ja kulku uudempiin laivoihin tapahtui samassa tasossa olevien matkustajasiltojen kautta.
Kuva: Tuntematon kuvaaja / Helsingin kaupunginmuseo
Tavarasataman palvelut sijoitettiin laituritasolle, jonne oli myös raideyhteys.
Kuva: Tuntematon kuvaaja / Helsingin kaupunginmuseo
Terminaali on varsin kaukonäköisesti suunniteltu, koska pienin muutoksin sen kautta kulkee tällä hetkellä yli 1 500 000 matkustajaa vuodessa. Terminaalin yhteydessä oleviin varastotiloihin on voitu sijoittaa matkustajaliikennettä palvelevia toimisto-, sosiaali- ja huoltotiloja. Terminaalin sisääntuloaukion alla olevat varastotilat toimivat nykyään matkustajaliikenteen pysäköintitilana. Kenttätiloja terminaalin käytössä on Laivasillankadun ja meren välillä noin 2,6 ha. Olympiaterminaalin tavaraliikenteen osittaisessa käytössä on myös Makasiiniterminaali M4.
Kuva: Volker von Bonin / Helsingin kaupunginmuseo
Terminaalirakennuksen vasemmalle puolelle valmistui Tullipaviljonki valmistui vuonna 1954 ja nykyään sen nimi on Satamatalo ja tiloissa toimii Helsingin Satama Oy:n pääkonttori.
Kuva: Dilén Börje / Helsingin kaupunginmuseo
Vuonna 1954 sovittiin pohjoismaiden välisestä passivapaudesta ja samalla luotiin pohja yhteispohjoismaisille työmarkkinoille. Tämä oli perusta uudentyyppiselle matkustaja- ja autoliikenteelle Suomen ja Ruotsin välillä.
Kuva: Simo Rista / Helsingin kaupunginmuseo
Oy Siljavarustamo - Ab Siljarederiet perustettiin 20. toukokuuta 1957 Stockholms Rederi AB Svean, Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön ja Höyrylaiva Osakeyhtiö Boren yhteisvoimin. Kukin varustamo omisti Siljasta kolmasosan. Varustamon ensimmäinen matkustajalaiva s/s Silja oli alunperin Stockholms Rederi AB Svealle vuonna 1915 valmistunut s/s Heimdall.
Helsinki - Tukholma -reitillä s/s Silja liikennöi lokakuun alusta jouluun saakka vuosina 1957 - 1960. Alus liikennöi kummastakin satamasta yhden lähdön viikossa, Tukholmasta keskiviikkoisin ja Helsingistä sunnuntaisin. Liikenteen päätyttyä alus siirrtyi Turkuun talvehtimaan.
s/s Bore III lähdössä kohti Tukholmaa vuonna 1960.
Kuva: Volker von Bonin / Helsingin kaupunginmuseo
s/s Aallotar Helsingissä vuonna 1965.
Kuva: Volker von Bonin / Helsingin kaupunginmuseo
Kuva: Volker von Bonin / Helsingin kaupunginmuseo
1960-luvulla yhteisliikennevarustamoille valmistui viimeiset matkustajalaivat s/s Bore vuonna 1960, s/s Svea Jarl vuonna 1962 ja m/s Ilmatar vuonna 1964. Alkuvuosina s/s Bore ja s/s Svea Jarl liikennöivät aluvuosina pääsääntöisesti Turusta, mutta vuodesta 1967 lähtien molemmat liikennöivät myös Helsingistä Tukholman Skeppsbronille.
Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön s/s Ariande liikennöi kesällä 1967 Helsingistä Riikaan ja kesällä 1968 laiva teki pari risteily Helsingistä Visbyhyn ja muuten viimeisen kesän alus liikennöi Turku - Tukholma -reitillä.
Vuonna 1970 solmittiin uusi yhteispurjehdussopimus yhteisliikenteessä olevien varustamoiden kesken. Sopimuksen mukaan Siljavarustamon omistamat laivat siirrettiin emovarustamoiden omistukseen, siten että tilauksessa olevat alukset jaettiin "kristillisesti" Boren, SHO:n ja Svean kesken. Siljavarustamo muutti nimensä Oy Silja Line Ab:ksi ja keskittyi markkinoimaan ja hoitamaan liikennettä. Silja Linen vastuulla oli aikataulusuunnittelu, paikkavaraustoiminta, markkinointi, terminaalit, uudisrakennussuunnittelu sekä liikenteen tiedotus ja PR-toiminta.
Helsinki - Tukholma -reitillä liikennöitiin vielä 1970-luvun vaihteessa vanhoilla Olympialaivoilla. Liikenne Helsinki-Tukholma -linjalla keskeytyi vuosittain loppiaisen aikaan ja aloitettiin talvitauon jälkeen pääsiäisenä tai jäiden lähdettyä. Vuoteen 1971 asti Helsingin sataman perinteisiin kuului toivottaa ensimmäinen Tukholman-linjan laiva tervetulleeksi.
Silja Line aloitti ympärivuotisen autolauttaliikenteen Olympiaterminaalista Tukholman Värtahamneniin maaliskuussa 1972.
Siljavarustamo oli tilannut alukset Dubigeon-Normandien telakalta Ranskan Nantesista joulukuussa 1969. Laivat päädyttiin tilaamaan Ranskasta, koska telakan toimitusaika oli lyhyempi kuin suomalaisilla telakoilla olisi ollut. Laivojen tilaussopimukset siirtyivät myöhemmin Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiölle ja Stockholms Rederi AB Svealle.
m/s Aallotar saapui Helsinkiin 28.2.1972 ja samana päivänä sitä esiteltiin kunniavieraille, matkatoimistoille ja lehdistölle. Neitsytmatkalleen kohti Tukholmaa m/s Aallotar lähti 29.2.1972. Matkassa oli mukana 250 kutsuvierasta.
m/s Aallotar merkitsi vallankumousta erityisesti Helsingin liikenteessä ja kiinnostus Tukholmaan matkustamista kohtaan lisääntyi nopeasti.
Kesäkuussa 1972 saapui reitille myös sisaralus m/s Svea Regina, mikä mahdollisti päivittäiset lähdöt molemmista satamista.
Matkustajia ja autoja Olympialaiturilla 1970-luvulla,
Vuonna 1973 valmistunut m/s Bore I teki muutaman erikoislähdön Helsingistä Tukholmaan.
Matkustajia Olympiaterminaalissa 1970-luvulla.
m/s Aallotar Olympialaiturissa 1970-luvulla.
Kuva: Kari Hakli / Helsingin kaupunginmuseo
Pidennetty m/s Ilmatar ja Olympialaituri vuonna 1973.
Siljan autolautoista tuli hyvin suosittuja ja ne todettiin liian pieniksi kysyntään nähden. Tästä johtuen jokainen Siljan osakasvarustamo tilasi jo vuonna 1973 uudet isommat sisaralukset samaiselta telakalta.
m/s Aallotar (1972) ja m/s Finlandia (1967) Helsingissä 1970-luvun alussa.
Matkustajia poistumassa m/s Finlandialta (1967) Olympialaiturille 1970-luvulla.
m/s Aallotar ja m/s Svea Regina liikennöivät Helsinki - Tukholma -linjalla vuoteen 1975 asti, jolloin uudet ranskattaret valmistuivat.
Vuonna 1975 liikenteeseen tulevien uusien Helsingin laivojen luvattiin tuoda tullessaan aivan uutta tasoa matkustajaliikenteeseen Suomen ja Ruotsin välille. Niiden kerrottiin olevan suurimmat ja parhaiten varustellut.
Ensimmäisenä kolmikosta valmistui Stockholms Rederi AB:n m/s Svea Corona. Alus oli laskettu vesille 19.7.1974 ja varustamolle se luovutettiin 19.5.1975. Laiva kastettiin Tukholmassa 23.5.1975 ja seuraavana päivänä vietettyjen "avoimet ovet"-tapahtuman jälkeen laiva asetettiin liikenteeseen m/s Svea Reginan tilalle.
Toisena kolmikosta valmistui Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön m/s Wellamo. Alus oli laskettu vesille 15.9.1974 ja varustamolle se luovutettiin 9.7.1975. Alus saapui Helsinkiin 14.7.1975 ja 17.7.1975 Hilkka Honkajuuri kastoi aluksen, minkä jälkeen se asetettiin liikenteeseen m/s Aallottaren tilalle.
Silja Linen mainontaa vuodelta 1975.
Olympiaterminaali kuvattuna vuonna 1975.
Kuva: Volker von Bonin / Helsingin kaupunginmuseo
Viimeisenä kolmikosta valmistu Höyrylaiva Osakeyhtiö Boren m/s Bore Star. Alus oli laskettu vesille 30.1.1975 ja varustamolle se luovutettiin kasteen jälkeen 2.12.1975. Silja Linen liikenteeseen m/s Bore Star ei heti päässyt, vaan se rahdattiin Finnlinesin risteilyliikenteeseen talvikaudeksi. Toukokuussa 1976 m/s Bore Star saapui Suomeen ja Silja Linen liikenteeseen. Ensimmäiset vuorot alus liikennöi Turusta Tukholmaan.
Kesällä 1976 kaikki kolme sisarusta liikennöivät Helsingin ja Tukholman välillä.
m/s Wellamo Olympialaiturissa vuonna 1976.
Kuva: Volker von Bonin / Museovirasto
Talvikaudella 1977 Silja Line liikennöi taas kahdella laivalla ja kesäksi 1978 m/s Bore Star palasi kolmanneksi laivaksi reitille.
Kesällä 1979 liikenteessä oli taas kaikki kolme ranskatarta.
Kesäkuussa 1979 Effoa - Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö ja Stockholms Rederi AB Svea tilasivat kumpikin uudet laivat Helsingin linjalle. Kyse oli niin sanotusta Futurum -hankkeesta. Boren hallitus päätti yllättäen olla sijoittamatta rohkeaan Futurum -hankkeeseen. Suurimittaisten kansainvälisten neuvottelujen jälkeen Wärtsilän Turun telakka sai tilauksen.
Silja Linen lipunmyynti Olympiaterminaalissa 1970-luvun lopulla.
Keväällä 1980 Suomessa oli laaja laivaliikenteen lakko, mitä seurasi myöhemmin vielä myötätuntolakko Ruotsissa, niin laivaliikenne Suomen ja Ruotsin välillä oli pysähdyksissä kokonaan. Suomessa valinneen lakon aikana ainoastaan Ruotsin lipun alla purjehtiva m/s Svea Corona oli liikenteessä.
Kuva: Volker von Bonin / Helsingin kaupunginmuseo
Effoan m/s Ilmattaren kaukoristeilyt sekä risteilyt Leningradiin ja Tallinnaan lopettiin 1980, minkä vuoksi alus siirrettiin kesäksi liikennöimään joka toinen päivä Helsingistä Tukholmaan.
Turussa rakenteilla olevat uusien laivojen oli määrä tuoda risteilyalusten taso Helsingin ja Tukholman välille.
m/s Finlandia aloitti liikennömisen Helsingistä Tukholmaan 1.4.1981.
m/s Silvia Regina aloitti liikennöimisen Helsinki - Tukholma -reitillä 12.6.1981, jonka jälkeen laivat lähtivät päivittäin molemmista satamista.
Olympiaterminaalista liikennöi Silja Linen lisäksi myös muita laivayhtiöitä. Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön omassa liikenteessä liikennöivät laivat liikennöivät Olympiaterminaalista sekä Finnlinesin matkustajalaivat Travemündeen. Puolalainen Polferries aloitti jo vuonna 1973 liikennöimisen Helsingistä Puolaan ja Estonian Shipping Company aloitti liikennöimisen Helsingin Tallinnan välillä m/s Georg Otsilla vuonna 1980. Lisäksi terminaalin laituripaikkoja ovat käyttäneet useat Helsingissä vierailleet risteilyalukset. Kuvassa m/s Silvia Regina ja m/s Georg Ots vuonna 1981.
Vuonna 1985 Silja Linella suunniteltiin m/s Finlandian ja m/s Silvia Reginan pidennystä, mutta pidennyksen sijaan Siljan omistajavarustamot päättivät tilata kokonaan uudet laivat vuonna 1987.
Lokakuussa 1987 Silja Linen suomalainen omistajavarustamo Effoa - Suomen Höyrylaiva Oy allekirjoitti Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n kanssa sopimuksen Helsingin ja Tukholman väliselle linjalle tulevan matkustaja-aluksen rakentamisesta. Tämän "uuden sukupolven" aluksen toimitus oli määrä tapahtua vuoden 1990 alkupuolella. Tilausvaiheessa ei aluksen suunnittelun yksityiskohtia paljastettu, ainoastaan tärkeimmät mitat. Laivan pituus tulisi olemaan 200 metriä ja leveys 31,5 metriä. Siihen mahtuisi 2500 matkustajaa, jotka kaikki voitaisiin majoittaa laivan 900 hyttiin. Aluksen autokannelle mahtuisi 450 henkilöautoa tai vaihtoehtoisesti 60 rekkaa. Yhden aluksen tilaushinta oli noin 700 miljoonaa markkaa.
Kuva: Volker von Bonin / Helsingin kaupunginmuseo
Satsaus suurempaan ja tyylikkäämpään kalustoon tuotti tulosta: ensimmäisen vuoden aikana Helsingin linjan matkustajamäärä kasvoi 45 prosenttia.
Alkuvuodesta 1982 molemmat Siljan Helsingin laivat kävivät telakalla, missä niihin rakennettiin uusi vesirajasta hoikempi keula.
m/s Silvia Regina Olympialaiturissa 1980-luvun alussa.
Autojen lastausta m/s Finlandiaan 1980-luvulla.
m/s Silvia Regina Olympialaiturissa 1980-luvun alussa.
Talvella 1985 m/s Finlandia ja m/s Silvia Regina telakoitiin Wärtsilän Helsingin telakalla ja telakoinnin yhteydessä laivat saivat suuremman kokousosaston.
Syksyllä 1987 Silja aloitti Helsingin laivojen uudistuksen. Vaikka remontti oli varsin perusteellinen, tarkkojen etukäteissuunitelmien vuoksi laivat olivat liikenteessä koko ajan, eikä telakointia tarvittu. Muutostyöt tehtiin tarkoituksenmukaisuussyistä. Kuusi vuotta on laivalla pitkä aika ja kun vielä mietititään miten kovassa kulutuksessa alukset ovat.
Esisopimus m/s Finlandian myynnistä DFDS A/S -varustamolle tehtiin marraskuussa 1987. Sopimuksen mukaisesti alus luovutettaaisiin uudelle omistajalle toukokuussa 1990. m/s Silvia Regina myytiin marraskuussa 1988 Stena AB:lle, joka rahtasi aluksen takaisin Johnson Linelle uudisrakennuksen valmistumiseen saakka.
Tallinkin historia alkaa vuodesta 1989, jolloin Viro oli vielä neuvostotasavalta. Helsinkiläinen Palkkiyhtymä Oy, Tallinnan kaupunki, Tallinnan satama ja Estonian Shipping Company (Eesti Merelaevandus) perustivat Neuvostoliittolais-suomalaisen yhteisyrityksen nimeltä j/v TALLINK. Yhtiö aloitti liikenteen 8.1.1990 vuokratulla m/s Tallink -laivalla, joka oli valmistunut Silja Linen liikenteeseen vuonna 1972 m/s Svea Regina -nimisenä. Ensimmäisen vuoden aikana Tallink kuljetti noin 166 000 matkustajaa, joista puolet oli Neuvostoliiton kansalaisia. Tallinkin autolautat liikennöivät Olympiaterminaalista aina vappuun 1995 asti, jolloin Tallinnan autolauttaliikenne siirrettiin Länsisatamaan. Pika-alukset jatkoivat liikennöintiä Makasiiniterminaalista.
Wärtsilän konkurssista aiheutuneen uusiien laivojen myöhästymisen vuoksi Silja Line asetti Turun linjalta m/s Wellamon Helsinki - Tukholma -reitille toukokuusta marraskuuhun 1990.
Marraskuussa 1990 Silja Linen uusi m/s Silja Serenade aloitti Helsinki - Tukholma -reitillä. Vuosina 1989 – 1990 terminaalia ja sen lauttapaikkoja oli uudistettu uusia laivoja varten. Uuden maihinnousuputken ansiosta matkustajat pääsivät suoraan 7. kannella sijaitsevalle promenadelle.
m/s Silja Serenaden ja m/s Aallottaren kokovertailua.
Sisaralus m/s Silja Symphony aloitti Helsinki - Tukholma -reitillä kesäkuussa 1991.
Alkuvuodesta ruotsalainen Rederi AB Slite ajautui taloudellisiin vaikeuksiin ja myöhemmin konkurssiin. Telakalla rakenteilla oleva m/s Europa vuokrattiin Silja Linelle m/s Silja Europa -nimisenä. m/s Silja Europa liikennöi Helsingistä Tukholmaan maaliskuusta 1993 aina tammikuuhun 1995. m/s Silja Europa liikennöidessä Helsingistä liikennöi m/s Silja Serenade Turusta.
Kesällä 1999 alkoivat Helsinki - Tukholma -linjan alukset poiketa Maarianhaminassa. Ahvenanmaan erityisaseman ansiosta Tax Free on mahdollista laivojen liikennöidessä Ahvenanmaan kautta.
Kesällä 2000 alkoi Tallinnan liikenteessä ja Olympiaterminaalissa uusi aika, kun Silja Linen omistaja Sea Containers asetti nopeakulkuisen yksirunkoisen hsc SuperSeaCat Four -aluksen Helsinki - Tallinna -reitille. hsc SuperSeaCat Threen aloittaessa liikennöimisen 20.5.2003 siirtyivät alukset käyttämään Makasiiniterminaalia.
Kesällä 2002 terminaalin yhteyteen rakennettiin ajoluiskat SeaWind Linen aluksen sivuporttia varten ja Silja Linen liikenteeseen palasi m/s Silja Opera, mikä ennen tunnettiin m/s Sally Albatrossina. m/s Silja Opera teki Olympiaterminaalista risteilyjä Visbyhyn, Riikaan, Tallinnaan ja Pietariin. Viimeisen kerran alus saapui Helsinkiin 9.1.2006, jonka jälkeen se liikennöi vielä hetken Siljan Turun linjalla.
Terminaaliin kuuluu kaksi laituripaikkaa, joihin johtaa matkustajasillat. Laituripaikasta EO2 liikennöivät vuoropäivinä Silja Linen m/s Silja Serenade ja m/s Silja Symphony Maarianhaminan kautta Tukholmaan. Laituripaikkaa EO1 ovat käyttäneet mm. m/s Wasa Queen, m/s Silja Festival, hsc SuperSeaCat Four, m/s Silja Opera sekä Helsingissä vierailevat risteilyalukset.
Silja Linen Tukholman laivojen autolähtöselvitys kesllä 2003.
Olympiaterminaali vuonna 2003.
SeaWind Linen m/s Star Wind liikennöi Helsingistä Tallinnaan syksystä 2002 kevääseen 2005.
m/s Silja Opera Olympialaitruissa syksyllä 2003.
m/s Star Wind joulukuussa 2003.
Olympiaterminaali joulukuussa 2003.
Tammikuussa 2004 ei vielä lipuntarkastuksen portteja ollut terminaalissa.
Lipuntarkastuksen portit asennettiin keväällä 2004.
Club Silja Gold -asiakkaiden ja Commodoressa/Sviitissä matkustavien lähtöselvitys vuonna 2004.
Passintarkastuspiste Silja Operan matkustajille vuonna 2004.
m/s Star Wind keväällä 2004.
m/s Silja Symphony Olympialaiturissa keväälllä 2004.
C-portin kautta pääsi laituripaikalla EO1 olevalle laivalle.
Makastiiniterminaalista liikennöivien SuperSeaCat -alusten autot lähtöselvitettiin Olympiaterminaalin luona.
Olympiaterminaali keväällä 2004.
Tukholman laivojen autolähtöselvitys elokuussa 2004.
Olympiaterminaali elokuussa 2004.
Joulusomisteita vuonna 2004.
Kuvia kevääältä 2005.
hsc SuperSeaCat One liikennöi kesällä 2005 Makasiin iterminaalista Tallinnaan, mutta vietti yöt Olympiaterminaalin laiturissa.
Terminaali syksyllä 2005
Talvella 2006 m/s Silja Europa palasi hetkellisesti liikennöimään Olympiaterminaalista, kun m/s Silja Serenade ja m/s Silja Symphony olivat telakalla uudistumassa.
Olympiaterminaali talvella 2006.
Maalis-toukokuussa 2006 m/s Silja Festival teki useita erikoisristeilyjä Olympiaterminaalista Tallinnaan.
Kuvia vuodelta 2006.
Kuvia vuodelta 2007.
Venäläinen Inflot Worldwide – matkatoimisto teki vuodenvaihteessa uudenvuodenristeilyn ja venäläisten jouluristeilyn ja alkuvuodesta 2008 Olympiaterminaalissa vieraili tähäntarkoitukseen vuokrattu Tallinkin m/s Regina Baltica.
Kuvia keväältä 2008.
Aikoinaan pöytävarauksia laivan ravintoloihin pysytyi tekemään terminaalissa ennen laivaannousua.
Kuvia kesältä ja syksyltä 2008.
Venäläinen Inflot Worldwide – matkatoimisto teki vuodenvaihteessa uudenvuodenristeilyn ja venäläisten jouluristeilyn ja alkuvuodesta 2009 Olympiaterminaalissa vieraili tähän tarkoitukseen vuokrattu Tallinkin m/s Silja Festival.
m/s Silja Symphony tammikuusa 2009.
m/s Silja Serenaden lastaamista keväällä 2009.
Satamatalo keväällä 2009.
Kuvia tammikuulta 2010.
Venäläinen Inflot Worldwide – matkatoimisto teki vuodenvaihteessa uudenvuodenristeilyn ja venäläisten jouluristeilyn ja alkuvuodesta 2010 Olympiaterminaalissa vieraili tähän tarkoitukseen vuokrattu Tallinkin m/s Silja Festival.
St. Peter Linen m/s Princess Maria (ex. Silja Linen m/s Finlandia 1981) liikennöi Olympiaterminaalista Pietariin vuonna 2010.
Kuvia kesältä 2010.
m/s Princess Maria syksyllä 2010.
Ciao Italia! -teema näkyi myös Olympiaterminaalissa syksyllä 2010.
Loka-marraskuussa 2010 m/s Silja Serenaden ollessa telakalla oli m/s Silja Europa jälleen tuuramassa Helsinki - Tukholma -reitillä.
Venäläinen Inflot Worldwide – matkatoimisto teki vuodenvaihteessa uudenvuodenristeilyn ja venäläisten jouluristeilyn ja alkuvuodesta 2011 Olympiaterminaalissa vieraili tähän tarkoitukseen vuokrattu Tallinkin m/s Silja Festival. Myös m/s Victoria i oli vuokrattu näitä risteilyjä varten, mutta Olympiaterminaalin EO1 -laituriin laiva oli liian suuri.
Kuvia keväältä 2011.
Satamatalo keväällä 2011.
Kuvia vuodelta 2011.
Kuvia keväältä 2012.
Keväällä 2012 Silja Linen logoa uudistetiin, mutta terminaalissa ja laivoissa vanha logo säilyi vielä parin vuoden ajan.
Kuvia kesältä 2012.
Joulukuussa 2012 lähtöselvitystiskien päällä oli vielä vanhat logot.
Tammikuussa 2013 logot olivat vaihdettu uusiin.
Kuvia tammi-helmikuulta 2013.
Kuvia keväältä 2013.
Kevään 2013 aikana ryhmiä ja kokousmatkailijoita palvellut lähtöselvitystiski purettiin ja odotusaulasta tuli avarampi.
Kuvia kesältä 2013.
Syksyllä 2013 Liv-kanavalta tuli "Lauran matkakuvia Tukholmassa" -sarja ja kuvat olivat esillä Olympiaterminaalissa. Samaan aikaan Siljan Helsingin laivoilla vietetttiin Heja Sverige! -teemaa.
Hetken aikaa oli oma lähtöselvitys myös lasten kanssa matkustaville.
Alkuvuodesta 2014 terminaalin ulkopuolella olevat Silja Linen valomainokset vaihtuivat uusiin.
Helmikuussa 2014 m/s Silja Serenade saapui telakoinnin jälkeen Helsinkiin uudistettuna ja uudella kylkitekstillä ja korsteenimerkillä.
Kuvia kesältä 2014.
Aasiasta tulevia matkustajia varten oli kesällä terminaalissa omat lähtöselvityspisteet.
m/s Silja Symphony kesällä 2014.
m/S Silja Symphony lähdösssä telakalle Naantaliin syyskuussa 201.4
Lokakuussa 2015 m/s Silja Symphonyn telakoinnin yhteydessä Silja Linen logon totinen hylje alkoi hymyilemään.
Kuva joulukuulta 2014.
Hymyilevä hylje päivitettiin myös terminaalin valomainoksiin alkuvuodesta 2015
Kuvi alkuvuodesta 2015.
m/s Silja Serenade Olympiaterminaalissa kesällä ja syksyllä2015
Kuvia alkuvuodesta 2016.
Lähtöselvitysautomaatit saapuivat Olympiaterminaaliin keväällä 2016.
Kesällä 2016 m/s Silja Europa palasi Olympiaterminaaliin, mutta Tallinkin väreissä. Alus teki Olympiaterminaalista päiväristeilyjä Tallinnaan.
Muutmaan vuoden tauon jälkeen Olympiaterminaalin kautta pääsi myös autolla Tallinnan.
Matkustajaputken opasteita kuvattuna vuonna 2016.
Kuiva alkuvodesta 2017.
Joulutvalot terminaalilla joulukuussa 2017.
Lasten oma laivaannousportti joulukuussa 2017.
Silja Resort -brändi luotiin vuonna 2018, mutta se kuopattiin reilun vuoden jälkeen. Edelleenkin Silja Resort näkyy mm. laivojen pyyhkeissä ja terminaalien matoissa.
Maaliskuussa 2020 liikenne keskeytettiin Covid-19 pandeminan aiheuttaminen matkustusrajoituksien vuoksi.
m/s Silja Serenade jäi Olympiaterminaaliin odottamaan liikenteen jatkumista.
Kesällä 2020 Olympiaterminaalista liikennöitiin Tukholman sijasta Riikaan m/s Silja Serenadella.
Heinä-elokuussa myös m/s Romantika saapui Riiasta neljä kertaa Olympiaterminaaliin.
Syksyllä matkustusrajoitusten kiristyessä liikennöinti Olympiaterminaalista keskeytettiin ja m/s Silja Serenade lähti Turkuun odottelemaan parempia aikoja.
Alkuvodesta 2021 laivaliikenne Olympiaterminaalista oli tauolla koronapandemian aiheuttamien matkustusrajoitusten vuoksi.
Keväällä 2021 Olympiaterminaalissa aloitti Bistro O- ravintola.
m/s Silja Serenade palasi Helsinkiin kesäkuun alussa.
Kesäsksi 2021 Helsingin Satama rakensi Olympiaterminaalille uuden maasähköliitännän laivapaikalle EO2. Hanke oli osa Euroopan laajuisen Ten-T verkoston kehittämistä. Hankkeelle saatiin EU:n TwinPort4 investointihankkeelta tukea.
m/s Silja Serenade aloitti liikennöimisen kesäkuun alussa Tallinnan satamaan.
Juhannuksesta heinäkuun loppuun laiva teki päivä Maarianhaminassa -risteilyjä.
Liikenne Tukholmaan käynnistyi uudelleen 1.8.2021.
Tukholmasta palaajia odotti satamassa terveystarkastukset.
m/s Silja Symphony palasi Helsinki - Tukholma -reitille elokuun lopulla.
m/s Silja Serenaden ollessa liikennöintitauolla 10.1.-25.3.2022, jatkoi Silja Line liikennöintiä Helsingistä Tukholmaan m/s Silja Symphonylla.
Keväällä 2022 terminaalin matkustuskokemusta parannettiin, kun terminaalin lähtöaulaa ja sen merinäköalaa avarrettiin.
Lipuntarkastuksen portit sekä niiden järjestelmät uusittiin vastaamaan jo muissa satamanosissa käytössä olevia.
Remontti paransi aulan toimivuutta, kun osa palvelutiskeistä sekä vanhat tullin tarkastustilat purettiin ja samalla ravintolatiloja laajennettiin.
Olympiaterminaali on aikoinaan hyvin kaukonäköisesti suunniteltu, sillä vaikka rakennus on jo 70-vuotias, pystyy se edelleen vastaamaan myös suurien matkustajamäärien tarpeisiin. Terminaali ja lähtöselvitys ovat kehittyneet vuosien varrella, ja nykyään terminaalista löytyvät lähtöselvitysautomaatit tukevat ja sujuivoittavat lähtöselvityksen tekemistä.
Uudistetusta ja avarammasta terminaaliaulasta matkustajat pääsevät myös ihailemaan Silja Linen upeita lippulaivoja Silja Serenadea ja Silja Symphonya.
Matkustajasilta on saanut uuden kangasmaton ja vihdoinkin matkalaukkujen vetämisestä aiheutuva melu on vamientunut selvästi. Lisäksi matkustjakäytävä ja maihinnoususillan valaostus on uusittu ja vanhat tammiset puukaiteet on hiottu ja maalattu uudelleen.
Sataman keskittämisohjelman myötä nykyinen Ruotsiin suuntautuva liikenne siirtyy Olympiaterminaalista Katajanokalle vuonna 2030 ja satama suurelta osin vetäytyy Eteläsatamasta. Siihen asti Olympiaterminaali palvelee Tukholman laivaliikennettä kuten tähänkin saakka.
Paljon onnea 70-vuotiaalle Olympiaterminaalille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti