Turku on ollut aina Suomen portti länteen ja siksi laivaliikenne on merkinnyt niin paljon Turun kaupungille. Tämä merkittävä osa maamme meriliikenteestä on koko ajan kehittinyt ja tulee kehittymään edelleen. Myös Siljan laivat ovat olleet mukana kehityksessä aina vuodesta 1898 saakka. Alussa emoyhtiöidensä kautta ja vuodesta 1957 omana yhtiönä uusimalla tonnistoaan ja kuljettamalla matkustajia, autoja ja rahtia. Tasan 50 vuotta sitten Silja Linelle valmistunut moderni terminaali vihittiin käyttöön. Silja-terminaali tulee häviämään Turun satamasta muutaman vuoden kulutta Ferry Terminal Turku - hankkeen myötä.
1800-luvun jälkipuoliskolla sataman kärkeä ja Ruissaloa yhdisti silta. Se purettiin 1910-luvun alussa ja kärkeen rakennettiin kaupunginarkkitehti J. Eskil Hinderssonin suunnittelema jugendtyylinen kahdeksankulmainen tullipaviljonki "ottkantti".
Tullipaviljongin tilalle rakennettiin vuonna 1956 Turun Talonrakennusosastolla kaupunginarkkitehti A.S. Sandelinin johdolla suunniteltu matkustajapaviljonki.
Sen edustavuuteen kiinnitettiin paljon huomiota. Odotusaulan seinää koristaa taiteilija Hilkka Toivolan suuri freskotekniikalla toteutettu maalaus "Portti itään ja länteen." Kuva: Satu Tiainen.
Mereltä tulijoita tervehtii rakennuksen julkisivun pronssireliefi, taiteilija Jussi Vikaisen "Rannalla odottajat". Ylempi kuva: Satu Tiainen, alempi kuva:
Turun Satama Oy.
Siljavarustamon liikenne Turusta alkoi kesällä 1957 ja matkustajat kulkivat vuotta aiemmin valmistuneen matkustajapaviljongin kautta.
Autolauttaliikenne Turusta Maarianhaminan kautta Norrtäljeen alkoi toukokuussa 1961
m/s Skandialla.
m/s Skandia edusti uutta laivatyyppiä läpiajettavine autokansineen. Alus oli myös ensimmäinen Suomessa rakennettu autolautta. Laivan palveluihin oli panostetttu ja ensimmäistä kertaa kaikki tilat oli avoimia kaikille, sillä enää ei ollut erikseen I- ja II-luokkia.
m/s Skandian sisaralus
m/s Nordia aloitti liikenteen toukokuussa 1962.
Lisää tonnistoa saatiin Turun linjalle vuonna 1965, kun Siljavarustamo osti
m/s Holmian. Liikenne Turusta Tukholman Värtanille alkoi
m/s Fennialla toukokuussa 1966.
Marraskuussa 1967 Siljavarustamon laivastoon liittyi
m/s Botnia, joka oli rakennettu m/s Skandian runkopiirustusten perusteella.
Huhtikuussa 1970 aloitti liikennöimisen Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön omistukseen siirtynyt
m/s Floria. Samana vuonna Silja Linen markkinoitavaksi siirtyivät emoyhtiöiden Turusta liikennöivät
m/s Ilmatar,
s/s Bore ja
s/s Svea Jarl.
Joulukuussa 1970 Silja Line ja Turun kaupunki solmivat sopimuksen, jonka mukaan Silja Line vuokrasi 48 800 neliömetrin suuruisen alueen satamasta 25 vuodeksi ja sitoutui rakentamaan sinne ajanmukaisen terminaalin.
Terminaali rakennuksen suunnitteli göteborgilainen F.O. Peterson & Söner, Byggnadsaktiebolag KB, Arkitektkontoret. Rakennuksen pääurakoitsijana oli rakennustoimisto Ruola Oy.
Koko satama-alue suljettiin asiattomalta liikenteeltä ja ajoneuvojen tarkastuspiste siirrettiin kauemmaksi Vaasantielle päin. Näillä järjestelyillä odotusalueen sisälle saatiin mahtumaan enemmän ajoneuvoja. Tarkastusvyöhykkeelle rakennettiin kolme pienenmpää paviljonkia henkilöautojen ja rekka-autojen tullikäsittelyä varten sekä ulosmenevien henkilöautojen lipunmyyntiä ja lipputarkastusta varten. Paviljonkien kokonaistilavuus oli 830 m³ ja niiden yhteen laskettu lattiapinta-ala oli 291 m². Autokentällä oli tilaa 350 henkilöautolle ja sinne oli järjestetty myös tilaa rekka-autoille, trailereille sekä konteille.
Rakennustoiminta satama-alueella alkoi heinäkuussa 1971.
Silja Linen vastuulla oli rakentaa terminaali, syöttökäytävät ja autokentät ja Turun kaupunki rakensi uuden laituriulokkeen Skeppsbronin laivojen käyttämän paikan eteen.
Elo-syyskuussa 1971 terminaalin rakennustyöt alkoivat betonisten erikoispaalujen paaluttamisella, minkä jälkeen rakentaminen jatkui valutyöt ja terminaali alkoi muotoutua.
Terminaalista rakennettiin syöttökäytävät Skeppsbronin laivoille sekä Norrtäljeen/Värtanille kulkeville laivoille. Syöttökäytävät kulkivat 5 metriä ajoradan yläpuolella.
Terminaalin harjakaisia vietettiin 21.1.1972 satamassa olleessa m/s Ilmattaressa.
Autojen kuljetuspaineen kasvaessa Siljavarustamo tilasi kaksi rahtilaivaa.
m/s Holmia valmistui vuonna 1971 ja
m/s Silvia vuonna 1972. Molemmat laivat olivat Siljan laivastossa muutaman vuoden ajan.
Oy Silja Line Ab:n yhteistoiminnassa Turun kaupungin kanssa Turun satamaan rakennuttama uusi kahdeksankulmainen matkustajaterminaali Otkantti otettiin käyttöön torstaina 25.5.1972, samalla terminaali korvasi vanhan matkustjapaviljongin ja rakennus korjattiin satamavalvonnan ja tullitoiminnan tarpeisiin. Vanhassa matkustajapaviljongissa toimi Tallink Siljan keskusrahtivaraamo vuosina 2006 – 2008.
Rakennuksen vihkiäistilaisuus pidettiin keskiviikkona 24.5.1972. Tilaisuuteen osallistui satapäinen kutsuvierasjoukko, mm. Ruotsin suurlähettiläs Göran Rydning.
Tervehdyssanat esitti merenkulkueuvos Nils Wetterstein.
Vihkimisen suoritti pääministeri Rafael Paasio lyömällä kahdeksan "lasia” s/s Bore l:n laivakellolla, joka kuuluu tri Hans von Rettigin merihistorialliseen kokoelmaan. Bore avasi vuonna 1898 liikenteen reitillä Turku - Tukholma.
Turun kaupungin tervehdyksen ja kiitoksen esitti kaup.valtuuston puheenjohtaja Heikki Munter ilmoittaen kaupungin tilanneen kuvanveistäjä Jussi Vikaiselta 3,5 metrin korkuisen laivan keulakuvaa esittävän veistoksen sijoitettavaksi terminaalirakennukseen. Hän luovutti Turun kaupungin vaakunan, jonka satamalautakunnanpuheen johtaja Paul Lindberg kiinniiti paikalle odotussaliin.
Tilaisuuden musiikista huolehti Turun Varuskuntasoittokunnan yhtye. Lounas nautittiin Ilmatar-aluksessa.
Merenkulkuneuvos Nils Wetterstein esittelee uutta terminaalia pääministeri Rafael Paasiolle.
"Lasista, teräksestä ja betonista rakennetun kahdeksankulmaisen terminaalirakennuksen tilavuus on yli 10 300 m³ ja lattiapinta-ala noin 2 500 m², joihin lisäksi tulevat laivoilta terminaalitaloon johtavien syöttökäytävien yhteistilavuus 3 600 m³ ja lattia-pinta-ala 1 050 m²."
"Seinien korkeus on lähes 8 metriä ja suuria 3 x 3 metrin kokoisia, belgialaisia erikoislasisia lasiruutuja on yhteensä 30 ja lisäksi pienempiä ruutuja."
"Pohjakerrokseen on sijoitettu Silja Linen ja VR:n lipunmyyntitoimisto, posti, pankki, matkailutoimistotilat, poliisiasema, kioskeja, yleisöpuhelin, löytötavaratoimisto ja säilytystilat."
"Liukuportaat johtavat toiseen kerrokseen, missä avaran valoisan odotushallin lisäksi sijaitsevat mm. lippujen tarkastus, WC:t, lastenhoitohuone, tullin tilat ja laivahenkilökunnan sosiaaliset tilat."
"Kerroksesta johtavat leveät portaat ylimmässä kerroksessa olevaan 130 istumapaikan kahvioon."
"Odotushallista ja kahviosta avautuu näköalat Ruissalon suuntaan. Laivojen lähtöajoista ilmoitetaan kovaäänislaittein ja valotauluin."
"Syöttökäytävien sivuilla oleva liukuhihnakuljetin huolehtii matkatavaroiden kuljetuksesta."
"Terminaaliin kuuluu kolme laituripaikkaa, johin johtavat syöttökäytävät. Junalla pääsee terminaalin ovelle asti."
m/s Bore I aloitti Turun linjalla keväällä 1973. Satamassa myös s/s Svea Jarl ja m/s Skandia.
m/s Nordia, m/s Bore I ja s/s Svea Jarl Turussa 1970-luvulla.
m/s Fennia Turussa 1970-luvulla. Helsingin linjalle rakennetut ranskattaret m/s Aallotar ja m/s Svea Regina siirtyivät Turkuun uusien ranskattarien korvatessa ne Helsingin linjalla 1975.
m/s Svea Corona siirtyi Helsingin linjalta Turun linjalle kesäkauden 1977 jälkeen.
Boren vetäydyttyä Silja Linen liikenteestä vuonna 1980, siirtyivät alukset Effoalle. m/s Bore I sai nimekseen m/s Skandia ja
m/s Bore Star sai nimekseen m/s Silja Star.
Vuonna 1985 terminaalia ja sen laituripaikkoja uusittiin suurempia aluksia varten. Uudistuksen myötä lauttapaikkojen määrä väheni kolmesta kahteen. Laiturille rakennettiin ramppi 4. kannen perässä sijaitsevaa autokantta varten.
m/s Svea ensimmäistä kertaa Turussa toukokuussa 1985.
Uusien laivojen myötä autokenttää laajennettiin ja samalla ohjattiin matkustajajunat terminaalin toiselle reunalle.
m/s Wellamo aloitti Turun ja Tukholman välisessä liikenteessä tammikuussa 1986. Vuonna 1992 m/s Svea uudistettiin m/s Silja Karnevaliksi ja m/s Wellamosta tuli m/s Silja Festival. Samana vuonna sataman junalaiturit siirrettiin nykyiselle paikalleen.
Silja Linen tytäryhtiö
SeaWind Linen
m/s Sea Wind aloitti junalauttaliikenteen Turusta Tukholmaan vuonna 1989. m/s Silja Serenaden valmistumisen myöhästymisen vuoksi, m/s Wellamo siirtyi Helsingin linjalle toukokuussa 1990 ja Turun linjalla liikennöi marraskuun puoliväliin asti
m/s Silja Star (ex. Viking Sally).
Maaliskuusta 1993 tammikuuhun 1995 Turusta liikennöi
m/s Silja Serenade yhdessä m/s Silja Karnevalin kanssa.
m/s Silja Europa siirtyi Turun linjalle tammikuussa 1995 ja liikennöi Ahvenanmaan kautta Tukholmaan ja
Kapellskäriin tammikuuhun 2013 saakka. m/s Fennia liikennöi SeaWind Linen liikenteessä talvella 1994-1995.
m/s Silja Scandinavia aloitti Siljan Turun linjalla maaliskuussa 1994, kun m/s Silja Karneval oli myyty Color Linelle Norjaan.
Turun terminaalia laajennettiin keväällä 1995 ja laajennus valmistui kesäkuun lopussa. Laajennuksen tärkeimpiin vaiheisiin kuului toisen kerroksen odotushallin suurentaminen 500 neliömetrilllä. Samalla levennettiin laivaan menevää sisäänkäyntiä, jotta matkustajavirta kulkisi nopeammin laivalle.
Lasista ja betonista rakennettu uusi porrastorni johti suoraan m/s Silja Europan 7. kannelle. Maihinnoususilta rakennettiin liikkuvaksi, jotta se sopii myös muille laivoille. Terminaalin ilmastointia tehostettiin samalla, koska lasipintaa on yhteensä 800 neliötä. Jäähdytysjärjestelmät muutettiin aikaisempaa ympäristöystävällisemmäksi. Lisäksi terminaali yhdistettiin kaupungin kaukolämpöverkkoon, mikä alensi olennaisesti lämmityskustannuksia.
Vuonna 1972 terminaalin kautta kulki 1 140 000 matkustajaa. Silloin aluksia Turun liikenteessä oli neljä. Terminaali suunniteltiin alunperin aluksille, joiden kapasiteetti on 1 500 matkustajaa. Vuonna 1995 linjalle siirtyneen m/s Silja Europan kapasitetti oli 3 000 ja m/s Silja Scandinavian 2 400 matkustajaa. Vuonna 1994 Turun linjalla matkusti yhteensä 1 958 000 matkustajaa.
m/s Silja Festival palasi Turun linjalle vuonna 1997, kun m/s Silja Scandinavia oli myyty Viking Linelle.
Silja-terminaali kesällä 2003.
Turvatarkastusportit terminaalin 2. kerroksessa kesällä 2004.
Hylje-kello satamassa kesällä 2004.
Lähtöselvitystiskit vuonna 2005.
1995 valmistunut porrastorni kuvattuna keväällä 2006.
Vanha matkustajapaviljonki kuvattuna keväällä 2006.
Cafe Siljan / Bar Laiturin terassi keväällä 2006.
Terminaalin 1. kerros kuvattuna keväällä 2006.
Terminaalin 2. kerros kuvattuna keväällä 2006.
Kuvia vuodelta 2007.
Kuvia vuodelta 2008.
m/s "Silja" Galaxy aloitti Turun linjan aamulaivana heinäkuussa 2008 ja samalla m/s Silja Festival siirtyi Tallinkin Riika - Tukholma -reitille
Reittikartta on jo historiaa.
Jussi Vikaisen 3,5 metrin korkuinen laivan keulakuvaa esittävä veistos (1974) kuvattuna terminaalissa kesällä 2008.
Laivaannousukäytävät kuvattuna 2008.
Silja Line Turku - Åbo -valomainos terminaalin katolla vuonna 2010.
Kuvia vuodelta 2011.
Silja-terminaali laivalta kuvattuna vuonna 2012.
Silja Europa vuonna 2012.
Silja Linen brändiä "raikastettiin" vuonna 2012 uudistamalla fontti ja hylje-logo.
Terminaalin Silja Line-logot päivitettiin uuden konseptin mukaiseksi. Kuvat kesältä 2014.
Hymyilevä
hylje vaihdettiin totisen tilalle brändiuudistuksen jälkeen. Kuva kesältä 2015.
Terminaalin 2. kerros vuonna 2017.
Lähtöselvitystiskit vuonna 2018.
Kuvia vuodelta 2018.
Koronaopasteet valtasivat terminaalin keväällä 2020.
Kesällä 2020 pääsi Turusta
Tallinnaan Tallinkin
m/s Baltic Queenilla. Ensimmäistä kertaa laiva ei Silja-terminaalin laiturissa ollut, sillä laiva on ollut tuuraamassa m/s Silja Europaa pariinkin otteeseen.
m/s Baltic Princess ja m/s Silja Serenade Turussa syksyllä 2020.
m/s Silja Serenade vietti liikennöintitauon Turussa syksystä 2020 kevääseen 2021 asti.
Osana Ferry Terminal Turku -projektia Silja Linen autolähtöselvityksen paikkaa muutettiin kevällä 2021. Autolähtöselvitys sijaitsee osoitteessa Kuljetuskatu 4.
Uudistuksen myötä henkilöautoliikenne siirtyi käyttämään samaa kenttää kuin rahtiliikenne. Uusi lähtöselvitysalue tarjosi mahdollisuuksia kehittää maatoimintoja kokonaisuutena sekä nopeuttaa laivojen purku- ja lastausaikaa.
Uudella auto- ja rahtilähtöselvityskentällä on uudet autolähtöselvityskopit sekä uusi rahtilähtöselvitys. Lisäksi käyttöön otettiin uudet digitaaliset näytöt sekä osittain automaattinen liikenteenohjaus.
Turun Silja-terminaali sijaitsee kaupungin vuokramaalla ja vuokrasopimus on päättymässä vuoden 2025 lopulla.
Sekä Silja Linen ja Viking Linen terminaali tullaan korvaamaan yhteisterminaalilla vuoden 2025 lopussa.
Turun Satama neuvotteli markkinaehtoiset liikennöintisopimukset Tallink Siljan ja Viking Linen kanssa. Sopimukset allekirjoitettiin 31.8.2021 ja sopimusten myötä sekä Tallink Silja että Viking Line sitoutuvat käyttämään yhteisterminaalia säännölliseen linjaliikenteeseen sopimuksessa määritetyn ajan.
Koska Turun terminaali on muutaman vuoden päästä historiaa kävin syksyllä 2021 hieman kuvaamassa terminaalin sisätiloja.
Pohjakerroksesta löytyy Tallink Siljan toimistotiloja, Silja Linen arkisto, lähtöselvitystiskit, lähtöselvitysautomaatit sekä matkatoimistojen lähtöselvityspisteet.
Toimistotiloissa on esillä lukuisia Silja Linen liikenteestä tuttujen laivojen pienoismalleja sekä tauluja laivoista.
Löytyy sieltä myös laivoilta talteenotettuja taideteoksia. Tämä Birger Kaipiaisen taideteos oli aikoinaan m/s Fennian tupakkasalongin seinällä.
Tämä syöttökäytävä ei ole enää vuosikymmeniin ollut käytössä.
Turun seudun sotalapsien kiinnittämä muistolaatta terminaalin 2. kerroksessa.
Lipuntarkastusporteista pääsee odotustilaan skanaamalla laivaannousukortti porttien lukijaan.
2. kerroksen odotushallissa on istumapaikkoja, leikkinurkkaus, baari ja wc-tilat.
Laivaannousu alkaa noin 15 minuuttia ennen laivan lähtöaikaa.
Terminaalin 3. kerroksessa sijaitsee Café Silja, missä voi laivaannousua odotella virvokkeita tai pientä purtavaa. Kahvila on avoinna ainoastaan laivojen lähtöaikaan.
Nykyisiä syöttökäytäviä pitkin pääsee nousemaan laivaan 5. kannen keula-aulaan tai 6. kannen info-aulaan.
Maihinnousu tapahtuu myös samojen aulojen kautta.
Ennen terminaalin pääsyä on kuljettava Tullin tilojen ohi. Koska Turun laivojen myymälöiden myynti on verovapaata on hyvä muistaa
maahantuontisäännökset, jotka vaihtelevat oletko saapumassa Turkuun reittimatkalta/risteilyltä Ahvenanmaalta vai Tukholmasta.
Muistoja korona-ajalta. Saaristoristeilyllä tai miniristeilyllä olleet saivat lähtöselvityksessä Å-tarran, mikä kertoi rajavartiolaitoksen työntekijöille matkustajan saapuvan Ahvenanmaalta tai risteilyltä (ilman maihinnousua) ja näin maihinnousu sujui nopeammin, kun kaikkien matkustaja-asiakirjoja ei ollut välttämätöntä tarkastaa.
Vielä saa hylje hymyillä satamassa.
Lokakuussa 2021 Turun Satama ilmoitti järjestävänsä arkkitehtuurikilpailun uuden, Viking Linen ja Tallink Siljan yhteiskäyttöön tulevan
matkustajaterminaalin suunnittelijan valitsemiseksi. Kuva:
Turun Satama Oy.
Julkisena hankintana järjestettyyn suunnittelukilpailuun ilmoittautui mukaan lähes kaksikymmentä nimekästä arkkitehtitoimistoa, joista referenssien pisteytyksen perusteella kilpailun ensivaiheeseen valittiin helmikuussa 20222 viisi: PES-Arkkitehdit, työryhmä Helin & Co Arkkitehdit ja LPR-arkkitehdit, Arkkitehtitoimisto ALA, Zaha Hadid Architects sekä JKMM Arkkitehdit. Kuvassa ehdotus nimeltä Aallonharja. Kuva:
Turun Satama Oy.
Maaliskuussa 2022 Turun Sataman uuden matkustajaterminaalin suunnittelusta järjestetty arkkitehtikilpailu eteni finaalivaiheeseen. Kilpailun tuomaristo valitsi saaduista viidestä ehdotuksesta jatkoon kolme, jotka olivat Aallonharja, Fokka ja Origami. Valittujen töiden takana olevat arkkitehtitoimistot jatkoivat suunnitelmiensa hiomista vappuun asti ja toukokuun aikana julkistetaan kilpailun voittaja ja yhteisterminaalin suunnittelija. Kuva:
Turun Satama Oy.
Onnea 50-vuotiaalle Silja-terminaalille!
Kiitos yhteistyöstä tämän postauksen kanssa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti