Matkailumarkkinoiden seurattua äärimmäisen heikkoa yleistä taloudellista kehitystä EffJohn-konsernissa aloitettiin laaja saneerausohjelma tavoitteena leikata vuosittaisia kustannuksia 300 miljoonalla markalla. Tavoitteen saavuttamisesksi tiivistettiin organisaatiorankennetta ja vähenettiin henkilökuntaa ja siirrtyttiin entistä joustavampaan työvoiman käyttöön. Tämän seurauksena Sally Line fuusioitiin osaksi Silja Linea 1.9.1992. Yhdistämisellä saavutettiin merkittäviä kustannussäästöjä ja sen myötä 60 henkilön työt loppuivat.
Fuusiosta huolimatta Sally Albatross jatkoi Siljan hallinnoimana ja markkinoima omana tuotteena, eikä laivaan vaihdettu Silja Linen tunnuksia kylkeen tai korsteeniin. Kuva: Hannu Vallas / Museoviraston kuvakokoelma
Vuonna 1992 Sally Line harjoitti risteilyliikennettä alkuvuodesta m/s Sally Clipperillä ja maaliskuun lopulla liikenteessä aloitti uusi m/s Sally Albatross. Vuoden 1992 aikana Sally Linen risteilyillä oli mukana 340 624 matkustajaa. Kuva: Hannu Vallas / Museoviraston kuvakokoelma
Silja Europan tulo Silja Linen liikenteeseen aiheutti liikenneruletin. Silja Europa oli tulossa Helsingin linjalle Silja Serenaden tilalle ja Silja Serenade oli siirtymässä tekemään 24 tunnin risteilyitä Sally Albatrossin tilalle.
Silja Serenaden ajateltiin olevan ylivoimainen vaihtoehto kilpailijaan nähden. Siljalla oltiin keskittymässä risteilytuotteen kehittämiseen Sallyn luoman laatujohtajuuden pohjalta. Sally Albatrossin tulevaisuus oli ratkeamassa myöhemmin, Siljalla uskottiin että hienolle risteilyalukselle löytyisi sopiva liikennevaihtoehto. Kuva: Hannu Vallas / Museoviraston kuvakokoelma
Helmikuussa Silja Line ilmoitti ottavansa hoitoonsa Eurowayn matkustajaliikenteen Ruotsin Malmön ja Saksan Lyypekin välillä. Tämä taas pyöräytti liikennerulettia uudelleen. Silja Linen päätti siirtää Silja Festivalin ensin Vaasaan ja sieltä kesän alussa Eurowayn Frans Suellin pariksi, jolloin Silja Serenade siirtyikin Turkuun korvaamaan Silja Festivalin ja Sally Albatross jatkoi 24 tunnin risteilyliikennettä entiseen tapaan.
Risteilyliikenne m/s Sally Albatrrossilla Helsingistä Tallinnaan ja keskäkuukausina myös Visbyhyn lisääntyi voimakkaasti ja saavutti 37 % markkinaosuuden (vuonna 1992 24%). Oman liikenteen lisäksi alus teki joukon charter-risteilyjä. Vuoden 1993 aikana Sally Linen risteilyillä oli mukana 598 670 matkustajaa. Kuva: Hannu Vallas / Museoviraston kuvakokoelma
Alkuvuonna 1994 julkaistusta tonniston sijoittelusuunnitelmassa m/s Silja Festival päätettiin asettaa Helsingin risteilyliikenteeseen syksy-, talvi, ja kevätkausiksi ja siirtää m/s Sally Albatross pois Silja Linen liikenteestä kesän 1994 jälkeen.
Maaliskuussa tapahtuneen karilleajon vuoksi lyhytristeilyt Helsingistä keskeytyivät syksyyn 1994 saakka.
Kesän jälkeen m/s Silja Festival siirtyi risteilyliikenteseen Helsingin ja Tallinnan välille.
 |
Risteilyliikenteen 24 tunnin säännön poistuminen vuoden 1995 alussa, antoi mahdollisuuden muuttaa aikatauluja käytännöllisemmäksi ja samoiksi joka päivä. Saman aikaan laivalla aloitettiin kuljettamaan myös rahtia.
Syksyllä 1995 siirryttiin kahteen päivittäiseen lähtöön molemmista satamista. Näin liikennettä kehitettiin askelittain puhtaasta risteilyliikenteestä matkustaja- ja lastinkuljetuslinjaksi.
Silja Life -lehden artikkeli Tallinnan liikenteen uudesta ajasta. (Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi.)
Vuonna 1995 Silja Linen Helsinki - Tallinna -reitin matkustajamäärä oli 885 624 matkustajaa ja Silja Linen markkinaosuus reitillä oli 20 % (vuonna 1994 12 %).
Silja Linen reiteistä Tallinnan liikenne kasvoi eniten ja Silja Line vakiinnutti asemansa tässä liikenteessä. Vuonna 1996 m/s Silja Festival liikennöi linjalla koko vuoden ja m/s Wasa Queen talvi-, kevät-, ja syyskausina.
Tax Free-myyntiä koskevan ns. 20 tunnin säännön tuleminen uudstaan voimaan heikensi kuitenkin Silja Linen kannattavuutta kilpailutilanteessa, joka oli epäedullinen suomalaisvarustamoille. Vuonna 1996 Silja Linen kuljetti Helsinki - Tallinna -reitillä 1 337 527 matkustajaa ja markkinaosuus reitillä nousi 28 %.
Vuonna 1997 Helsinki - Tallinna -reitillä liikennöi koko vuoden ajan m/s Wasa Queen, kun m/s Silja Festival siirtyi Turun linjalle huhtikuussa. Lokakuusta lähtien kapasitetti lisääntyi GTS Finnjetin siirryttyä talvikauden ajaksi Helsinki - Muuga -reitille. Reitin kasvavan matkustajaliikenteen kokonaismarkkinat ylittivät viiden miljoonan matkustajan rajan. Silja Linen matkustajamäärä reitillä oli 1 046 560 matkustajaa, vähennystä edelliseen vuoteen oli 22 prosenttia huippukauteen ajoittuneen kapasitettin vähennyksen vuoksi. Silja Linen markkinaosuus laski 20 prosenttiin. Liikenteen kannattavuutta heikensi korkea kustannustaso verrattuna virolaisvarustamoihin.
Vuoden 1998 aikana Silja Line liikennöi Helsinki - Tallinna -reitillä koko vuoden ajan m/s Wasa Queenilla ja tammikuusta kesäkuun alkuun ja syyskuun puolivälistä vuoden loppuun GTS Finnjetillä Helsinki - Muuga -reitillä. Silja Linen matkustajamäärä Helsinki - Tallinna/Muuga -reitillä kasvoi vuoden aikana 17 prosenttia eli 1 223 842 matkustajaan ja yhtiön markkinaosuus 21 prosenttiin. Reitin kokonaismatkustajamäärät kasvoivat edelleen voimakkaasti ja kohosivat vuoden aikana lhes 5,8 miljoonaan matkustajaan. Virolaisten varustamoiden yhteenlaskettu markkinaosuus oli yli 50 prosenttia.
Vuonna 1999 m/s Wasa Queen liikennöi Helsinki - Tallinna -linjalla syyskuun puoliväliin saakka, jolloin se siirtyi Merenkurkun liikenteeseen. GTS Finnjet liikennöi Helsinki - Tallinna -reitillä tammikuusta kesäkuun puoliväliin ja syyskuun puolivälistä vuoden loppuun. Vuoden aikana Silja Linen matkustajamärä reitillä väheni 5 prosenttia eli 1 158 592 matkustajaan. Kapasiteetin vähentymisen vuoksi yhtiön markkinaosuus oli 19 prosenttia. Suomen ja Viron välisen laivaliikenteen kokonaismarkkinat kohosi vuoden aikana yli 6 miljoonaan matkustajaan ja virolaisvarustamoiden yhteinen markkinaosuus oli yli 50 prosenttia.
Vuonna 2000 liikenne Helsingin ja Tallinnan välillä muuttui radikaalisti, kun Silja Linen uusi pääomistaja SeaContainers Ltd. asetti reitille huhtikuussa nopeakulkuisen hsc SuperSeaCat Four -aluksen, alus liikennöi Italian lipun alla ja Silja Line hoiti aluksen markkinoinnin. GTS Finnjet liikennöi Helsinki - Tallinna -reitillä tuttuun tapaan tammikuusta kesäkuuhun ja syyskuusta vuoden loppuun. Kesällä laiva poikkesi Tallinnassa Helsinki -Rostock -reitillä liikennöidessään. Vaikka kapasiteetti oli ensimmäisen vuosineljänneksen aikana pienempi kuin edellisenä vuonna, Silja Linen matkustajamäärät (ml. SuperSeaCat Four) nousivat samalle tasolla kuin edellisvuonna eli 1 167 122 matkustajaan, josta SuperSeaCat -liikenteen osuus oli 536 475 matkustajaa.
Vuonna 2001 GTS Finnjet liikennöi Helsingin ja Tallinnan välillä tammikuusta toukokuuhun sekä syyskuusta joulukuuhun. Kesällä laiva poikkesi Tallinnassa Helsinki -Rostock -reitillä liikennöidessään. Huhtikuun alusta vuoden loppuun reitillä liikennöi hsc SuperSeaCat Four tehden 3-4 edestakaista matkaa vuorokaudessa. Marras-joulukuussa jouduttiin peruuttamaan yhteensä 90 lähtöä kovan tuulen vuoksi. Sää- ja jääolosuhteiden vuoksi SuperSeaCat-liikenne jouduttiin lopettamaan suunniteltua aikaisemmin. Silja Linen matkustajamäärät Helsinki - Tallinna reitillä yltivät edellisvuoden tasolle 1 162510 matkustajaan, josta SuperSeaCat -liikenteen osuus oli 546 245 matkustajaa. Silja Linen makrrinaosuus linjalla oli 20 prosenttia ja SuperSeaCatin markkinaosuus ns. fast ferry -liikenteessä 34 prosenttia.
Vuonna 2002 GTS Finnjet liikennöi Helsingin ja Tallinnan välillä tammikuusta toukokuuhun sekä syyskuusta joulukuuhun. Kesällä laiva poikkesi Tallinnassa Helsinki -Rostock -reitillä liikennöidessään. Huhtikuun alusta joulukuun loppuun linjalla liikennöi myös nopeakulkuinen hsc SuperSeaCat Four tehden 3-4 edestakaista matkaa vuorokaudessa. Silja Linen kokonaismarkkinaosuus linjalla oli 19 prosenttia ja SuperSeaCat -liikenteen osuus nopeakulkuisten laivojen liikenteestä 30 prosenttia. Kokonaismatkustajamäärä oli 1 144 932, josta SuperSeaCatin osuus oli 516 657 matkustajaa.
Kesäkuun lopussa Silja Linen liikenteessä aloitti m/s Silja Opera (ex. Sally Albatross) tehden risteilyjä kahdesti viikossa Helsingistä Visbyhyn ja lyhytristeilyjä Tallinnaan. Tarkoituksena oli aloittaa syksyllä risteilyt Pietariin, mutta Venäjän äkillisesti muuttuneiden viisumimääräysten vuoksi määränpääksi vaihtui Riika, jonne alus teki kaksi risteilyä viikossa ja muina päivinä lyhytristeilyjä Tallinnaan. m/s Silja Operan risteilyliikenteen matkustajamäärä oli yhteensä 172 629 matkustajaa.
Tallinnan liikenteen suosio jatkui myös vuonna 2003 ja kesäsesongin ulkopuolella GTS Finnjet teki risteilyjä Helsingistä Tallinnaan ja kesäisin laiva pysähtyi Tallinna Helsinki - Rostock -reitillä liikennöidessään. Nopeakulkuinen hsc SuperSeaCat Fourin lisäksi linjalla aloitti hsc SuperSeaCat Three ja samalla Silja nousi markkinajohtajaksi pika-alusliikenteessä. Vuoden aikana Silja Linen markkinaosuus reitillä nousi 24 prosenttiin ja matkustajia kuljetettiin yhteenä 1 346 480.
m/s Silja Opera risteili vuoden aikana Riikaan, Visbhyn, Tallinnaan ja Pietariin kuljettaen vuoden aikana 329 631 matkustajaa.
Pietari oli vuonna 2004 vahvan panostuksen kohteena. m/s Silja Opera teko touko-syyskuussa risteilyjä Helsingistä Pietariin sekä Visbyhyn. GTS Finnjet lopetti huhtikuussa liikennöimisen Helsinki - Tallinna -reitillä ja siirtyi kesän alussa Pietari - Tallinna -Rostock -reitille.
Aktiivinen matkojen tarjonta kasvatti vuonna 2004 laivamatkustusta Helsingin ja Tallinnan välillä seitsenän prosenttia ja nopeiden laivojen matkustus (SuperSeaCat Four ja Three) kasvoi jopa 32 prosenttia ja nie kasvattivat markkinaosuuttaan reitillä 38 prosenttiin. Vuoden aikana Viro ja Tallinna lähtivät mielenkiinnossa kasvuun myös Ruotsin markkinoilla. Kohde nousi kiinnostuksessa yhä lähemmäksi perinteisiä laivamatkustuksen kohteita.
m/s Silja Opera operoi syksyn 2004 Tukholmasta Tallinnaan positiivisin tuloksin. Silja Linen Helsinki - Tallinna -reitin kokonaismatkustajamäärä oli vuoden aikana 1 203 004 matkustajaa ja m/s Silja Operan risteilyillä 261 909 matkustajaa.
Vuonna 2005 SuperSeaCat -liikenteessä Helsingistä Tallinnan liikennöivät huhtikuusta lähtien hsc SuperSeaCat Four ja hsc SuperSeaCat Three. Kesällä kapasiteettia lisättiin vielä hsc SuperSeaCat One -aluksella. Vuoden aikana SuperSeaCat -alukset kuljettivat 920 788 matkustajaa.
m/s Silja Opera puolestaan teki risteilyjä Helsingistä Tallinnaan, Pietariin ja Visbyhyn kuljettaen vuoden aikana 363 034 matkustajaa.
Marraskuussa 2005 Silja Line oli asetettu myyntiin. Vuoden 2006 alussa m/s Silja Opera liikennöi Turusta Kapellskäriin, kun m/s Silja Europa oli tuuraamassa Helsinki - Tukholma -reitillä liikennöiviä m/s Silja Serenadea ja m/s Silja Symphonya niiden ollessa telakalla. m/s Silja Opera lopetti liikennöimisen Silja Line laivastossa helmikuussa 2006 ja laiva jäi odottamaan Tukholmaan kohtaloaan.
Kesäkuussa 2006 Tallink osti Silja Linen. Kilpailuviranomaisten hyväksyttyä Silja Oy Ab:n osakekannan myynnin Tallink Grupp AS:lle Sea Containers Ltd ja Tallink allekirjoittivat kaupan lopullisesti vahvistavat asiakirjat 19.7.2006. Kaupan ulkopuolelle jäivät m/s Silja Opera, GTS Finnjet ja SuperSeaCat-liikenne.
Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöivät hsc SuperSeaCat Four ja hsc SuperSeaCat Three liikennöivät Silja Linen logoilla 20. heinäkuuta saakka. Silja Line jatkoi SuperSeaCat -matkojen myyntiä lokakuun loppuun saakka. SuperSeaCat -liikennettä jatkoi Sea Containers Finland Oy, joka vaihtoi vuonna 2008 nimensä Superseacat Oy:ksi. Superseacat Oy asetettiin konkurssiin lokakuussa 2008.
Silja Linen liikenne keskittyi Suomi - Ruotsi -reiteille, Tallinkin hoitaessa muut yhtiön liikennöimät reitit.
Vaikka Sally Linen liikenne loppui jo vuonna 1992, säilyi Sally Ab konsernin omistuksessa. Nykyään maarianhaminalainen Sally Ab on Tallink Silja Oy:n tytäryhtiö
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti