Uuden Värtahamnenin suunnittelu oli alkanut alkuvuodesta 2009, jolloin tehtävänantona oli laatia esisuunnitelman sataman uusista rakennuksista. Sitä ennen kasassa oli vain lyhyt kuvaus siitä, mitä toimintoja ja tiloja alueelle ylipäätään tarvittaisiin. Alkuperäisissä kaavailuissa matkustajaterminaali oli sijoitettu uuteen Valparaiso-korttelin liikekeskukseen, jota Tukholman kaupunki suunnitteli. Selvitysten myötä kävi kuitenkin nopeasti selväksi, että itse satamakentällä oli valtava määrä kriittisiä toimintoja, joiden sujuvuus oli turvattava ensin. Kun esisuunnitelma oli saatu valmiiksikeväällä 2009, katseet käännettiin sataman arkkitehtoniseen ilmeeseen.
Toukokuussa 2009 Tukholman Satama haki kiinnostuneita suunnittelijoita, ja mukaan ilmoittautui peräti 22 arkkitehtitoimistoa. Heistä neljä huippunimeä valikoitui mukaan varsinaiseen tarjouskilpailuun: Lund & Valentin Arkitektur och Design, C.F. Møller / Berg Arkitektkontor, Pöyry / e.l.e Arkitekter sekä Wingårdhs. Syksyn 2009 aikana nämä toimistot luonnostelivat omat visionsa uudesta suursatamasta.
Suuren uudistuksen viralliset alkutahdit lyötiin lopulta 17. joulukuuta 2009, jolloin Tukholman kiinteistövirasto hyväksyi Värtanhamnenin kehittämissuunnitelman ja sen toteutuksen. Kyseessä oli jättimäinen, reilusti yli kahden miljardin Ruotsin kruunun investointi tulevaisuuteen.
Arkkitehtitoimistojen ehdotukset jätettiin helmikuussa 2010. Seuraavien neljän kuukauden ajan hankkeen seitsenhenkinen arviointiryhmä, kustannuslaskijat ja ympäristöasiantuntijat syynäsivät suunnitelmien energiatehokkuutta ja innovatiivisuutta. Uutta terminaalia kilpailuttaessaan Tukholman Satamat (Stockholms Hamnar) asetti tiukat vaatimukset logistiikalle, arkkitehtuurille, ympäristöystävällisyydelle ja esteettömyydelle.
Lopulta heinäkuussa 2010 voittajaksi julistettiin tanskalaisen Arkitektfirmaet C.F. Møllerin ja Berg Arkitektkontorin yhteistyöehdotus. Tuomariston perustelut olivat ylistävät: matkustajaterminaali onnistui luomaan luontevan jatkeen kaupunkitilalle.
Tämä visio toteutui upeasti terminaalirakennuksen katolla, jonne tehtiin kaikille avoin näköalapaikka yli 20 metrin korkeuteen, kahvila-bistro, ravintola sekä viihtyisät ulkoterassit. Käveleville matkustajille ehdotus takasi suorat ja selkeät kulkureitit sekä jatkuvan näköyhteyden laivoihin.
Rakennusprojektin näkyvin saavutus olikin uusi Värtaterminalen. Sataman sujuvan toiminnan takaamiseksi alueelle nousi myös muita tärkeitä rakennuksia ja rakenteita. Näihin lukeutuvat matkustajien kulkukäytävät, maihinnoususillat, lähtöselvitysportit, tullirakennus, kierrätys- ja ympäristöasema sekä pääjakeluasema, jonka kautta sataman suuret tekniset järjestelmät ja energia jaetaan eteenpäin koko alueelle.
Värtaterminalen otettiin käyttöön 21.6.2006.
Yksi terminaalin mullistavimmista ja kehutuimmista ratkaisuista oli sen katolle rakennettu laaja julkinen kattopuisto.
Tukholman saariston luonnosta inspiraationsa saanut viheralue ramppeineen, portaineen ja suojaisine istuskelunurkkineen avattiin niin matkustajille, sataman henkilökunnalle kuin kaupunkilaisillekin.
Katolta avautuivat upeat panoraamanäkymät suoraan merelle, saaristoon ja Tukholman muuttuvaan siluettiin.
Terminaalin pinta-ala on 16 000 m² ja siinä 4 kerrosta ja kattoterassi 22 metrin korkeudessa.
Terminaalissa on kahvila, säilytyslokeroita ja pankki-automaatti.Lähtöselvityksen voi tehdä itsepalveluautomaateilla tai lähtöselvitystiskeillä.
Cut Open Strip Painting (Matthias van Arkel) | Merestä poimituilla pyörteilevillä vihreänsinisillä väreillään taideteos muodostaa lähtöhallin luonnollisen katseenvangitsijan ja luo muuttuvuutta sekä syvyyttä, joka vaihtelee jatkuvasti riippuen siitä, missä kohtaa teosta katselee.
Laivaannousu kaikille terminaalin laitureissa oleville aluksille tapahtuu samojen lipuntarkistusporttien kautta.
Tallink Siljan käytössä on kolme laituripaikkaa, joihin pääsee terminaalista matkustajaputkia pitkin.
Tiestitkö, että sataman 650 metriä pitkät matkustajaputket saapuivat 33 osassa laivalla Suomesta?
Myös laivasta poistutaan kaikkien alusten osalta samaa reittiä, jonka varrella sijaitsevat Tullin tilat.
Kauimpana terminaalista sijaitsee laituripaikka 512 (Färjeläge 2). Laiturin pituus on 230 metriä ja syvyys 11 metriä ja siihen kuuluu 29 metriä leveä säädettävä roro-ramppi.
Aluksi sitä käyttivät Tallinnaan liikennöivät laivat, mutta tammikuusta 2017 alkaen paikka vakiintui pääasiassa Riian-liikenteelle.
Riika–Tukholma-reitin laivat siirtyivät Frihamnenista Värtahamneniin 24.1.2017.
Tukholman ja Riian välinen laivaliikenne keskeytyi koronapandemian aiheuttamien matkustusrajoitusten vuoksi, eikä laivoja enää palautettu tälle välille.
Nykyään laituri on satunnaisessa käytössä. m/s Baltic Princess on käyttänyt sitä Päivä Tukholmassa -risteilyillään.
Helsinki - Tukholma -reitin laivat käyttävät laituria mm. huoltotöiden vuoksi ja tuulisella säällä.
Silja Linen laivat käyttävät säännöllisesti laituripaikkaa 513 (Färjeläge 3). Laiturin pituus on 250 metriä ja syvyys 9,0 metriä ja siihen kuuluu 29 metriä leveä säädettävä roro-ramppi.
Laituripaikasta liikennöivät m/s Silja Serenade ja m/s Silja Symphony Helsinkiin ja m/s Baltic Princess Turkuun.
Lähimpänä terminaalia sijaitsee laituripaikka 514 (Färjeläge 4), joka palvelee nykyisin Tallinnan-liikennettä. Laiturin pituus on 255 metriä ja syvyys 7,6 metriä ja siihen kuuluu 29 metriä leveä säädettävä roro-ramppi.
Nykyisin Tallinnaan liikennöidään m/s Baltic Queenilla vain joka toinen päivä, mutta tilanne muuttuu kesäsesongin 2026 ajaksi, kun Tallink tuo reitille vahvistukseksi m/s Romantikan.
Laituripaikka 511 sijaitsee satama-alueen reunalla ilman matkustajaputkia, ja se onkin palvellut muun muassa m/s Galaxyn huoltotarpeita.
Laiturin pituus on 265 metriä ja syvyys 9,9 metriä ja siihen kuuluu 26 metriä leveä säädettävä roro-ramppi.
Scandic-hotellin vieressä sijaitsevalle laituripaikalle 515 ei myöskään ole matkustajaputkia terminaalista. Laiturinpituus on 255 metriä ja syvyys 7,6 metriä ja siihen kuuluu 29 metriä leveä säädettävä roro-ramppi.
Port (Lisa Gerdin) | Taideteos koostuu suurista corten-teräksisistä porteista, joiden mitat perustuvat vakiokokoiseen rahtikonttiin. Teoksen yhdeksän aukkoa ja oviaukkoa viestivät siitä, että valittavana on monia eri suuntia. Teos näkyy sekä terminaalirakennuksesta ja sen terassilta. Teos on ensimmäinen ja viimeinen asia, jonka matkustaja kohtaa matkallaan.
Uuden terminaalirakennuksen valmistumisen myötä myös autolähtöselvitysalue koki täydellisen muodonmuutoksen. Alue suunniteltiin sujuvoittamaan ajoneuvoliikennettä ja tekemään matkan aloituksesta mahdollisimman vaivatonta.
Alue sijoitettiin siten, että se sulautui osaksi sataman uutta, virtaviivaista arkkitehtuuria ja tehosti tilankäyttöä rajatulla ranta-alueella.
Autolähtöselvityskenttä varustettiin selkeillä, digitaalisilla opasteilla ja sähköisillä näyttötauluilla, jotka ohjasivat kuljettajat oikeille kaistoille heti satama-alueelle saavuttamisesta alkaen.
Laaja autokenttä jaettiin selkeisiin odotuskaistoihin, joilta oli suora ja turvallinen yhteys sataman eri laituripaikoille. Tällä varmistitettiin se, että satojen autojen lastaaminen laivojen autokansille sujuisi nopeasti
Autokenttä kuvattuna laivalta.
Terminaalin avajaisten jälkeen rakennustyöt satama-alueella jatkuivat vielä muun muassa nykyisen Tallinnan-laivojen laiturin osalta.
Uuden terminaalin käyttöönottovaiheessa kulku tapahtui aluksi vanhan terminaalin kautta.
Vasta vanhan rakennuksen purkutöiden jälkeen matkustajat ohjattiin kulkemaan vanhoja matkustajaputkia pitkin.
Opasteita satamassa.
Maaliskuussa 2025 avattiin uusi yhteyskäytävä terminaalilta Gärdetin suuntaan.
Vain yhdeksän vuotta terminaalin valmistumisen jälkeen rakennuksessa havaittiin vakavia rakennusvirheitä, kuten vesivuotoja katossa ja seinissä sekä painumavaurioista johtuvia halkeamia lattiassa.
Tämän vuoksi Stockholms Hamnar joutuu purkamaan ja rakentamaan uudelleen suuria osia terminaalista. Samalla yhtiö selvittää mahdollisuuksia vaatia korvauksia rakennusurakoitsijalta.
Terminaali pysyy kuitenkin normaalisti käytössä korjaustöiden ajan ja hankkeen kustannukset on toistaiseksi määrätty salassa pidettäviksi.
Matkustajille tilanne näkyy lähinnä poikkeavina kulkureitteinä, mutta laivaliikenne ja palvelut toimivat terminaalissa normaalisti urakan aikanakin.
Värtahamnenin
tarina ei suinkaan päättynyt vuoden 2016 uudistukseen. Moni
varmaan on katsonut uuden sataman viereen jäänyttä allasta ja
vanhan terminaalin pysäköintialuetta ja miettinyt mitä siihen
tulee?
Seuraava uudistuskohde Valparaiso, joka on satama-alueen oma kehityshanke. Sen tavoitteena on muuttaa entinen terminaali- ja satamakenttä moderniksi ja eläväksi kaupunkitilaksi. Suunnittelu on parhaillaan käynnissä, ja alueelle kaavaillaan noin 200 uutta asuntoa sekä peräti 130 000 neliömetriä toimitilaa. 12. toukokuuta 2022 kaupungin kiinteistövirasto on jo solminut sopimukset tontinvarauksista Alecta Fastigheterin ja Nordr Sverige AB:n kanssa, jotka toimivat hankkeen ankkurirakentajina.
Aiemmin tällä nimenomaisella alueella sijaitsi Tallink Siljan vanha matkustajaterminaali. Kun uusi uljas Värtaterminalen valmistui, vanha alue jäi pääasiassa satamatoimintojen ja väliaikaisten rakennustyömaiden käyttöön. Vaikka vielä mitään näkyvää muutosta ei ole havaittavissa, niin alueella tehdään parhaillaan infratöitä ja valmistelevia rakennustöitä tulevaa kaupunginosaa varten. Varsinaiset rakennustyöt voivat käynnistyä aikaisintaan vuonna 2029 ja toimistojen rakentaminen pääsee vauhtiin aikaisintaan vuonna 2030.
Tukholman kaupungin virallinen tavoite on luoda vanhan terminaalin tontille tiivis, elävä ja viihtyisä alue. Valparaisosta halutaan monipuolinen kokonaisuus, jossa kohtaavat asunnot, toimistot, liiketilat, kaupat, hotellit ja kulttuuri.
Alueella on myös kriittinen rooli koko Tukholman liikenteen solmukohtana. Itämeren lautoilta saapuvat miljoonat matkustajat kulkevat Valparaison kautta matkallaan muualle kaupunkiin. Lisäksi alueen halki kulkee Värtabanan-rata, joka yhdistää sataman Ruotsin päärautatatieverkkoon. Valparaiso tulee sitomaan yhteen Gärdetin, Hjorthagsbergetin, Södra Värtanin ja Energihamnenin kävely- ja pyöräilyreitit.
Yksi hankkeen kiehtovimmista insinööriratkaisuista liittyy logistiikkaan. Jotta sataman raskaat rekkavirrat ja uuden asuinalueen kaupunkiliikenne eivät risteäisi keskenään, katutasoa tullaan nostamaan ylemmäksi. Tämä mahdollistaa sen, että satamaliikenne ja kaupunkielämä voivat soljua sujuvasti ja turvallisesti omilla tasoillaan.
Valparaison lisäksi Värtahamnenin alueen suuressa kehityssuunnitelmassa on toinenkin merkittävä palanen: Södra Värtahamnen. Tästä alueesta on hyvää vauhtia muotoutumassa Tukholman uusi, näyttävä silhuetti meren puolelta. Kun koko alue on lopulta valmis, siellä tulee asumaan noin 5 000 ihmistä ja työskentelemään peräti 20 000 ammattilaista. Alueen kehitys on jaettu kolmeen eri asemakaavaan, joista pohjoisin osa on pyhitetty toimistotiloille.
Södra Värtahamneniin on suunniteltu huikeat 1 500 asuntoa, 155 000 neliömetriä toimitilaa , 600 metriä upouutta rantapromenadia sekä 10 000 neliömetriä puistoja ja toreja. Alueella asunnot, toimistot, kaupat, päiväkodit ja puistot elävät sulassa sovussa rinnakkain toimivan sataman kanssa. Laitureista muovataan viihtyisiä kävelykatuja, joita reunustavat eläväiset myymälät ja ravintolat.
Södra Värtahamnen rakennetaan tiiviisti kiinni Gärdetin ja Frihamnenin kaupunginosiin. Kortteleista tulee rakenteeltaan tiiviitä ja sisäpihoista suojaisia. Arkkitehtuurissa on otettu huomioon myös sataman läheisyys: satamalaitureiden suuntaan kohoaa korkeampia rakennuksia, jotka toimivat luonnollisina äänieristeinä ja suojaseininä satamatoimintaa vastaan. Rakennusten pohjakerroksiin on suunniteltu monipuolisia liiketiloja, mikä takaa alueelle elävän ja dynaamisen kaupunkiympäristön.
Edellisessä osassa tutustuttiin Silja Linen vuonna 1974 rakennuttamaan terminaaliin.
