tiistai 23. elokuuta 2016

m/s Silja Serenadella risteilemässä 19.8.-21.8.2016


Kun ensimmäinen työviikko, kymmenen viikon lomailun jälkeen, oli hyvä fiilis lähteä Silja Serenadella risteilemään. Risteily tosin oli varattu jo huhtikuussa, ennakoiden tulevaa.


Autolle löytyi jälleen paikka terminaalin läheisyydessä olevalta parkkipaikalla. Samalla tuli kiinnitettyä huomiota, että kadun varressa olisi ollut pysäköinti muutaman euron edullisempaa. Tähän asti ole olettanut, että hinta olisi molemmissa sama - aina oppii uutta.


Lähtöselvitys sujui nopeasti ja näppärästi ja pääsimme siirtymään samantien laivaan.


Hyttinä meillä tällä kertaa oli Junior Suite.


Junior Suite 9194 (kesä).


Junior Suite 9194 (kesä).


Junior Suite 9194 (kesä).


Junior Suite 9194 (kesä).


Junior Suite 9194 (kesä).



Hytissä oli sisutuselementteinä Desigualin tuotteita. Hauska idea, sillä löytyyhän laivalta Desigualin myymälä.


Vaikka alkuperäisessä sisutuksessa ei mitään vikaa ollut, toivat värikkäät tyynyt ja viltit pirteyttä hyttiin.


Jääkaapista löytyi "perusvirvokkeet" ja täydennystä tuli Tukholmassa. Hedelmiä oli myös tarjolla.


Oli kiva saapua Commodore Loungeen ja huomata että Itämeren mukavimmat Commodore-emännät olivat työvuorossa.


Junior Suiten matkustajat pääsevät Commodore Loungeen kätevästi 9192-hytin vieressä olevan palo-oven kautta.


Commodore Loungessa onnistui sujuvasti pöytävaraus Tavolàtaan sekä saunan varaus seuraavalle illalle.


Harvoin kun reissussa ollaan, niin oli kiva juhlistaa alkavaa matkaa laivan shampanjalla.


Hei, hei Helsinki!


Ruokailemassa kävimme Tavolàtassa, missä lapsille oli katettuna oma herkkupöytä.


Lasten pöytä.



Lasten pöytä.


Alkuruoaksi maistui GAMBERI CON ANGURIA, käsinkuorittuja katkarapuja, vesimelonia, basilikaa ja friteerattua sipulia.


ja pääruoaksi AGNELLO CON POLENTA, karitsan paahtopaistia, gremolataa, friteerattua polentaa ja barolokastiketta


Ateriamme kruunasi Tavolàtan tiramisu...


sekä päivän sorbetti ja jäätelö.


Ruoka oli erinomaista, mutta Tavolátan palvelu pääsi yllättämään, en muista milloin olisi näin hyvä palvelu missään ravintolassa ollut. Täytyi vielä erikseen kiittää hyvästä palvelusta, kun ravintolasta poistuimme tyytyväisinä.


Tavolatasta olikin näppärä siirtyä katselemaan Tax Free Superstoren valikoimia.


Laivan kulkiessa Porkkalan väylää, täytyi myös käydä kannella maisemia ihailemassa.


Maisemaa Porkkalan väylän varrelta.


Maisemaa Porkkalan väylän varrelta.


Maisemaa Porkkalan väylän varrelta.


Maisemaa Porkkalan väylän varrelta.


Maisemaa Porkkalan väylän varrelta.


Loppuillan ohjelma alkoi perinteisesti Muumidiscolla


Discoilun jälkeen oli vuorossa Harri Hylkeen tanssikoulu.


Harri Hylkeen tanssikoulu.


Tanssikoulun jälkeen alkoi Harri Hylje merellä -show.


Harri Hylje merellä -shown tunnelmia...





















Shown lopuksi lapset ja aikuiset pääsivät mukaan tanssimaan Harrin ja muiden hahmojen kanssa, tanssikoulussa opittujen liikkeiden mukaisesti.




Ja hyvinhän se tanssi sujui.


Vietimme vielä hetken Promenadella ennen nukkumaan menoa.


Ja herätyshän oli armoton, kun Onni halusi merimaisemia ikkunoista katsella jo ennen kuutta.


Reilu tunti piti odotella, että pääsi aamusaunaan.


Aamusaunan jälkeen maistuikin aamiainen Bon Vivantissa.


Edelleen pidän enemmän siitä perinteisestä noutopöytä-aamiaisesta, mitä vielä sisaraluksella tarjotaan.


Myös näin Hävikkiviikon lähestyessä on hyvä pohtia kummasta tarjoilutavasta tulee enemmän hävikkiä. Noutopöydästä pitää sääntöjen mukaan laittaa kaikki esillä olleet ruoat poistoon tarjoilun päätyttyä, eli jos vadit halutaan pitää täysinä loppuun asti on hävikki suurta.


Meillä ainakin jäi leikkelelautaselta 40 prosenttia valikoimasta syömättä ja ihan perustuotteita piti pyytää lisää. Ja sitä lisää pyydettyä kinkkua ja juustoa tuli sitten enemmän mitä lautasella alunperin oli ja syömättähän siitä suurin osa jäi.


Kalalautaselta hävikkiin meni 10 prosenttia.


Leipäkorin leivistä jäi tummat sämpylät syömättä ja muita piti pyytää lisää.


Lämpöiset annokset sai tilata toiveiden mukaan, niin hävikkiä ei tullut. Itse tilasin aamiaislautasen ilman munakokkelia.


Tuuli tilasi aamiaislautasen ilman papuja ja munakokkelia.


Vaimoni tilasi parmankinkkumunakkaan...


ja rikkaat ritarit.


Palvelu pelasi ja aamiainen maistui, sehän se pääasia on. Ei siis kannattaisi miettiä tuollaisia hävikkiasioita, mutta mietinpähän kuitenkin.


Ostoksilla tuli käytyä vielä ennen laivan saapumista Tukholmaan.


Olethan muuten huomannut, että nuuskan tuontimääräykset ovat muuttuneet uuden tupakkalain myötä?


Tällä kertaa emme lähteen käymään maissa vaan päätimme ottaa ihan rennosti.


Siljalandissa oli tilaa leikkiä...


...ja uida pallomeressä.


Hytin porealtaan poreissa rentoutui mukavasti.


Tuuli otti rennosti telkkaria katsellen.


Onni nukkui päiväunet aurinkokannella....


ja me aikuiset otimme rennosti aurinkokannen mukavilla sohvilla.


Välipalaa piti tankata Commodore Loungessa heti klo 14.00.


Uusittuja hyttejä piti käydä myös ihailemassa.Tähän mennessä on hytit uusittu 105xx-käytävältä ja uudistukset jatkuvat syyskuun alussa. Kuvassa Promenade-luokan hytti.


Promenade-luokan hytti.

A-luokan hytti.


A-luokan hytti.


Siljalandissa piti vielä uudestaan käydä lasten kanssa.

Siljalandissa.


Kova kiire hyttiin.


Laivan lähtiessä oli taas hyvä hetki kilistellä shamppanjalaseja.


Ruokailemassa kävimme Fast Lanessa.


Tuuli tilasi hodarin.


Vaimoni valitsi kana-vuohenjuustoburgerin...


ja minä angus-juustoburgerin. Hyviä olivat ruoat myös tälläkin kertaa.


Jälkiruokaa nautimme Commodore Loungessa.


Pian olikin jo Harri Hylkeen discon vuoro.


Harri Hylje on meidän Onnin suosikki ja poika tanssikin innoissan Atlantis Palacessa erityiseti Harrin oman biisin tahdissa.


Discosta suoraan Commodoren saunaan nauttimaan maisemista ja hyvistä löylyistä. Saunasta lähtiessämme sää muuttui hetkessä sumuiseksi, joten sumutorven soittoa saimme kuunnella hytissä jonkun tovin ennen nukkumaan menoa. Ja sen jälkeen tuli kuunneltua Atlantiksesta kantautuvia ääniä, jotenkin tuntui että paluumatkalla bändi soitti lujempaa kuin menomatkalla, sillä silloin ei Atlantiksen äänet häirinneet yhtä paljon.


Aamulla herätys oli hieman inhimillisempään aikaan.


Aamiaisella kävimme Bon Vivantissa...


ja tällä kertaa en niin paljon jaksanut hävikkiä miettiä.


vaikka enemmän sitä hävikkiä tuli kuin edellisenä aamuna.


Ruoka oli edelleen hyvää ja palvelu pelasi.


Parmankinkkumunakas.


Rikkaat ritarit.


Vielä ennen Helsinkiin saapumista viime hetken ostokset Tax Freestä...


...laukkujen pakkaaminen ja asiakastyytyväisyyslomakkeen täyttäminen.


Kustaanmiekan salmi edessä.


Ja niin oli taas yksi mukava reissu Silja Serenadella takana. Kiitokset koko Silja Serenaden miehistölle ja erityisesti Itämeren mukavimmille Commodore-emännille.

p.s. Ja tulipahan samalla Club One-pisteiden kerääminen aloitettua uutta kultakorttia varten. Kehittämistä ohjelman tasoissa on, jos yhdeltä matkalta saa jo yli puolet kultatasolle vaadituista pisteistä. Tällä kertaa teimme mielestäni ostoksia vähemmän kuin yleensä ja matkakin oli varattu hyödyntämällä etukorttia. No eipähän tule stressiä saako pisteet vuodessa kasaan vai ei.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti