keskiviikko 19. heinäkuuta 2017

Minilomalla Turussa ja Maarianhaminassa 12.7. - 14.7.2017


Vanhimman lapsen lähtiessä partioleirille, lähdimme kolmestaan minilomalle Turkuun ja Maarianhaminaan.




Turussa yöpymispaikaksi valikoitui Laivahostel Borea.



Nykyään hostellina toimiva entinen höyrylaiva on valmistunut vuonna 1960 Höyrylaiva Osakeyhtiö Borelle Oskarshamnin telakalta Ruotsissa.



Kuvia s/s Borelta 1960 -luvulta.



Höyrylaiva Osakeyyhtiö Bore oli yksi Siljan omistajavarustamoista aina 1980-luvun alkuun saakka.




Höyrylaiva Osakeyhtiö Boren mainoksia 1950-1960 -luvuilta.


Silja Linen liikenteessä s/s Bore liikennöi vuosina 1970-1976.


Vuosina 1977 - 1981 alus liikennöi s/s Borea -nimisenä Jakob Linesin liikenteessä. Alkuvuodesta 1979 alus oli rahdattu Norjaan asuntolaivaksi ja alkukesästä 1981 Folklinen liikenteeseen. Joulukuussa 1981 Borea suuntasi Algeriaan, kanadalaisten työmiesten asuntolaivaksi. Keväällä 1984 Borea palasi Suomeen ja liikennöi kesän ajan Aura Linen liikenteessä Turusta Tukholmaan.


Vuonna 1985 alus myytiin Aqua Culture Industries Inc. -yhtiölle (Vanderbilt Steamship Co,) maailmanlaajuiseen luksusluokan risteilyliikenteeseen. Alusta oli tarkoitus remoitoida 15 miljoonalla dollarilla. Kaupat kuitenkin peruuntuivat ja alus palasi edellisen omistajan haltuun. Kotkalaisen Rannikkolinjat Oy:n (vuodesta 1990 Kristina Cruises) omistukseen laiva päätyi tammikussa 1987.


Höyrykoneet vaihdettiin dieselmoottoreihin Kotkassa heinäkuussa 1987.


Kristina Reginana laiva liikennöi maailman merilla elokuuhun 2010 asti. Jonka jälkeen laiva telakoitiin ja maalattiin alkuperäisen väriseksi. Lokakuussa 2010 alus saapui Aurajokeen ja toukokuussa 2011 se kiinnittyi nykyiselle paikalleen Forum Marinumin museolaivojen viereen.


Hytin olin varannut sähköpostilla suoraan hostellista, kun en varausjärjestelmistä löytänyt oikeanlaista vaihtoehtoa.








Meidän hytti oli numeroltaan 512 ja se oli Kristina Cruisesin aikaan yksi parhaimmista hyteistä. Boren aikaan samalla kohtaa sijaisti kaksi ensimmäisen luokan hyttiä, joiden varusteluun kuului pesuallas.

Siljan liikenteessä luokkajako oli jo poistunut ja hytit olivat A-luokan hyttejä.


Borella sijaitsee myös Forum Marinumin näyttely laivan historiasta. Tällä kertaa en näyttelyyn käynyt tutustumassa, kun olen sen pari kertaa aiemmin kiertänyt.


Telakan valmistekyltti.


Manoeuvre Bar.


Anchor Bar. Tämä tila rakennettiin keulanosturin tilalle vuonna 1972.




Kuvia Borelta.


Sen sijaan kävin tutustumassa Forum Marinumin uudistuneseen päänäyttelyyn.


Forum Marinumissa on useita näyttelyitä kahdessa näyttelyrakennuksessa ja kesäkaudella avoinna olevilla museolaivoilla. Punatiilisessä, vuonna 1896 valmistuneessa Kruununmakasiinissa sijaitsee Forum Marinum päänäyttely ”Töissä merellä”. Näyttely ulottuu myös ulkoilmaan venekatoksena, jonne on sijoitettu näyttäviä merivoimien aluksia sekä historiallisia meripelastusveneitä.



Valkoisessa Linnanpuomi-rakennuksessa sijaitsee laivanrakennusta esittelevä näyttely ja tunnelmallinen huvivenekokoelma. Pysyvien näyttelyiden ohella on esillä vaihtuvia näyttelyitä sekä Linnanpuomin Tyyni-salissa että Kruununmakasiinin aulassa.

m/s Bore I:n (1973) pienoismalli.


Suomen Joutsenen välikannella esitetään pysyvän historianäyttelyn lisäksi jokaisena kesäkautena vaihtuva teemanäyttely.


m/s Bore Starin (1975) pienoismalli.





Päänäyttelyssä on esillä paljon turkulaisten varustamoiden, kuten Siljan ja Boren historiaan liittyvää materiaalia ja pienoismalleja.

m/s Wellamon (1986) pienoismalli.


m/s Sea Windin (1972) pienoismalli.


m/s Skandian (1961) pienoismalli.


m/s Nordian (1962) pienoismalli.




Illalla oli hyvää aikaa käydä Ruissalossa kuvaamassa Baltic Princessin saapuminen Turkuun.




Väritykseltään Baltic Princess ei muistusta perinteistä Silja Linen laivaa Tallinkin logon koristaessa korsteenia - saapi nähdä tullaanko laiva näkemään uusissa väreissä, kun Tallinkin ja Silja Linen tuotemerkkien erotus etenee.







Ennen nukkumaan menoa kävimme vielä Cafe Navigaressa, tai oikestaan ulkokannella, nauttimassa jäätelöä ja virvokkeita.


Aamulla olimme jo ennen puolta seitsemää odottelemassa aamiaisen alkamista.



Pikaisesti nautitun aamiaisen jälkeen suuntasimme autolla kohti Silja Linen autolähtöselvitystä.




Matkamme jatkui Galaxyn kyydissä kohti Maarianhaminaa.


Olin varannut matkalle myös E-luokan hytin.





Matka Maarianhaminaan alkoi pilvisessä säässä.



Ensimmäisenä suuntasimme tutustumaan laivan myymälöiden valikoimiin ja löytyihän sitä taas ostettavaa.



Harri Hylkeen kanssa kävimme tietenkin tanssimassa.





Summer Centerissä vierähti tovi.





Maisemia tuli ihailtua aina sopivin väliajoin, samoin kylttejä.


Tuostakin on kulunut jo kymmenen vuotta ja Silja Festival liikennöi nykään Välimerellä.



Ennen Maarianhaminaan saapumista ehdimme vielä käymään Tavolàtassa pizzalla.



Harri Hylkeellä oli oma kesäshow Starligt Palacessa.



Laivan lähestyessä Maarianhaminaa alkoi aurinkokin paistamaan.




Vielä parit kuvat Baltic Princessistä ennen autokannella siirtymistä.



Lähdimme ajelemaan kohti Bomarsundin linnoituksen raunioita.



Bomarsundin linnoitus oli aikoinaan Ahvenanmaan suurenmoisin rakennus. Venäjän puolustusvoimat rakensivat linnoituksen itselleen tärkeänä etuvartiona länteen. Kriminsodan aikana 1854 linnoitus tuhoutui.





Bomarsundin linnoituksen rauniot.





Bomarsundin museo sijaitsee Prästön Luotsituvassa. Näyttely kertoo linnoituksen historiasta.







Bomarsundin linnoituksen raunioilla kävellessä vasta saa kunnon käsityksen linnoituksen koosta.


Bomarsundista lähdimme ajelemaan Kastelholman linnalle.





Kävimme tutustumassa ulkoilmamuseo Jan Karlsgårdeniin, mikä esittelee ahvenanmaalaisia rakennuksia  ja perinteitä 1800-luvun toiselta puoliskolta.



Päärakennus, jonka mukaan museo on saanut nimensä, on peräisin Jan Karls tilalta Finströmin kunnan Bambölen kylästä. Se siirrettiin alueelle 1934. Museo koostuu nykyään yli kahdestakymmenestä rakennuksesta, jotka on siirretty alueelle eri puolilta Ahvenanmaata.


Ahvenanmaan pannukakut jäi tällä kertaa syömättä.



Lampaita laitumella.





Kastelholman linnan historia on pitkä ja kirjava. Linnaa alettiin rakentaa puolustuslinnakkeeksi 1300-luvun loppupuolella ja se oli Ahvenanmaan ainoa keskiaikainen linnoitus. Täsmällistä rakennusajankohtaa ei tiedetä, mutta linna mainitaan ensimmäisen kerran 1388. Paikka oli tuolloin pieni luoto. Maankohoamisen myötä vettä on nykyisin vain kahdella puolella linnaa. Tuohon aikaan, 1388, Ahvenanmaa oli itsenäinen hallintoalue, jonka keskus oli Kastelholma.



Paluumatkalla pysähdyimme Taffelin tehtaanmyymälään, mikä osoittautui pettymykseksi. Myymälässä tuntui olevan enemmän Pandan tuotteita, kuin Taffelin tuotteita. Lisäksi Taffelin tuotteet olivat samaa hintaluokkaa kuin ruokakaupassa, jos tuotteita olisi ostanut vain pussin tai pari. Kolme megapussia sipsejä olisi saanut 6 eurolla.


Kahvilla ja jäätelöllä pysähdyimme Uffe på berget -näköalakahvilassa. Komeat näköalat kompensoivat kahvilan suppeaa valikoimaa.




Jos kahvilan terassin näköalat ei oli riittänyt, olisi torniin päässyt kiipeämään kahden euron sisäänpääsymaksulla.

Huoneen oli varannut Ålandhotels -nettisivujen kautta sataman läheisyydessä sijaitsevasta Hotelli Adlonista.




S-etukortilla sai huoneen hinnasta alennusta ja bonukset päälle.



Sea View -huoneestamme oli näköala satamaan. Huone oli ihan ok, vaikka sisustukseltaan se ei ihan tämän päivän tasoa ollut.


Hetken huilitauon jälkeen lähdimme kävelemään Maarianhaminan keskustaa kohden.



Mitään ihmeitä ei keskustasta löytynyt, ainoastaan pientä iltapalaa paikallisesta S-kaupasta.



Maarianhaminan terminaalin maihinnoususiltoja ja autolähtöselvitys, missä jo yksi auto oli hyvissä ajoin odottelemassa Siljan tai Tallinkin laivaa. Itse en kameran kanssa jaksanut odotella kumpaakaan, uni vei voiton.

Aamulla katselimme huoneemme ikkunoista saapuvia ja lähteviä laivoja ennen aamiaiselle menoa.


m/s Birka Stockholm.



Lippujen väriloistoa Birka Cruisesin terminaalin pihalla.








Huoneen luovutuksen jälkeen suuntasimme Ahvenanmaan merenkulkumuseoon. Museo on valittu vuonna 2016 vuoden museoksi.








Museossa on esitelty Ahvenanmaalaista merenkulkua purjelaivojen aikakaudelta alkaen.






Ahvenanmaalaiset varustamot ovat  hyvin edustettuina.



Rederi AB Sallyn tankkilaiva Gunnyn pienoismalli ja laivakello.




Pienoismalleja oli runsaasti esillä.



Kannattaa käydä tutustumassa museon näyttelyihin. Lippu Ahvenanmaan merenkulkumuseoon sisältää aina uudelleenvierailun ja voit vierailla museossa museossa kaksi kertaa samalla lipulla.






Museon pihalta löytyy myös nähtävää.





Maarianhaminan Hamnterminalen.


Vielä ennen autolähtöselvityksen alkamista ehdimme tehdä pienen kävelylenkin Maarianhaminassa.





Autolähtöselvityksessä oli runsaasti autoja menossa Baltic Princessin kyytiin.












Galaxy saapumassa Maarianhaminaan.




Baltic Princess saapumassa Maarianhaminaan.

Pari autoa tuli ulos laivasta ja heti sen jälkeen alkoi autojen lastaaminen.



Myös paluumatkalle olin varannu E-luokan hytin, tällä kertaa saimme sellaisen merinäköalalla.


Galaxy matkalla Tukholmaan.




Ensimmäisenä suuntasimme ruokailemaan ja ravintolaksi valikoitui tällä kertaa Happy Lobster.




Tilasimme paistettua nieriää ja risotto kampasimpukoiden kanssa. Annokset maistuivat ja palvelu pelasi ja ikkunoista näkyi komeat saaristomaisemat.





Täydellä vatsalla jaksoikin tehdä ostoksia laivan myymälöissä.







Suurin osa matkasta meni mukavasti Summer Centerissä...









...ja aurinkokannella.






Aurinkokannella.




Ehdittiin vielä käydä Harri Hylkeen synttäreillä, ennen laivan saapumista Turkuun.



Synttäreiden jälkeen olikin jo aika hakea tavarat hytistä ja lähteä autokannelle odottamaan keulaportin avautumista.


Kiitokset Galaxyn ja Baltic Princessin miehistöille mukavista merimatkoista. Taas on Gold-taso saavutettu vuodeksi ja seuraavalla matkalla pääseekin taas keräämään tasopisteitä seuraavalle kaudelle.

sunnuntai 11. kesäkuuta 2017

Suomi 100 -kesälounas m/s Silja Symphonylla 10.6.2017


Sain kutsun Tallink Siljalta  Suomi 100 -kesälounaalle m/s Silja Symphonylle.




Harri Hyljekin oli vastaanottamassa vieraita laivalla.




Tapahtuman aluksi pääsimme näkemään vauhdikkaita makupaloja kesän showsta Atlantis Palacessa.







Kesällä 1.6.-31.8.2017 Helsinki-Tukholma-reitin laivat, Silja Symphonyn ja Silja Serenaden, valtaa Quantum XXL Grand opening sekä Midnight show. Kokenut ja myös Unkarin Talent -kisan finaalissa ollut Quantum XXL -poikaryhmä johdattaa katsojat mm. rap- ja katutanssin pariin. Musiikki herää henkiin ja sitä höystetään huumorilla, joka soveltuu niin nuorille kuin vanhemmillekin. Lisäksi nuoret pääsevät kokeilemaan taitojaan tanssin parissa kun ryhmä opastaa heitä.


Shown jälkeen siirryimme syömään Grande Buffet -ravintolaan Silja Linen laivojen Suomi 100 -kesäbuffetin antia. Kesäbuffetin suunnittelussa on kuunneltu asiakkaiden toiveita ja tarjontaan on tuotu aiempien kattausten suosikkiruokia.


Suomi 100 -buffetista  toteutuu laivamatkustajien omat ehdotukset. Club One kanta-asiakkailta kysyttiin heidän suosikkejaan, joiden pohjalta Silja Linen ravintolatoimenjohtaja Matti Jämsén sekä laivojen keittiöpäälliköt toteuttivat toiveita.


Runsas kalapöytä, voileipäkakut, lihamureke, lakka eri muodoissaan ja suklaamousse nousivat toiveista esille hyvin vahvoina.





Laivamatkustajat pääsevät nauttimaan Suomi 100 -buffetpöydässä muun muassa Pielisen savumuikuista, Heimon kalan kylmäsavuhauesta, kalastaja Vento Aallon silakoista sekä Itämeren rantakalapyöryköistä.






Pääsimme myös maistamaan buffetin sisältämiä vegaaniruokavaihtoehtoja osana Vegepaatti-kehitysprojektia.


Vegaani- ja kasvisruoan kysyntä on kasvanut asiakkaiden keskuudessa ja toiveet nousevat entistä vahvemmin esille.



Keväällä käynnistynyt somevaikuttajien projekti #vegepaatti sekä matkustajilta saadut toiveet tuovat Suomi 100 -buffetvalikoimaan mukaan huikean määrän vegaanituotteita, joista mainittakoon falafel, hummus, kasvisvartaat, kasviscurry ja grillattu munakoiso. Tavoitteena Siljalla on tehdä hyvää vegaaniruokaa, joka maistuu kaikille asiakkaille.


Siljan loppuvuoden ruokasuunnitelmissa on tulossa runsaasti uudistuksia, jotka varmasti ilahduttavat erityisesti vegaaniruokailijoita, mutta myös muita matkustajia.

Tiestikö, että kaikki vegaaniset ruoat on merkitty buffetissa viherällä nimilapulla?


Myös pääruokia muokattiin toiveiden pohjalta ja mukaan otettiin muun muassa silakkapihvit, laivalla itse tehty lihamureke sekä loimulohi korvasienimuhennoksella.


Tortilloita voi täytyttää omien makumieltymysten mukaan.

Paljon toivottu lakka-juustokakku on tuusulalaisen Konditoria PH7 -yrityksen valmistama ja karpalokiisseli valmistetaan itse laivoilla kotimaisista karpaloista.




Olit sitten vegaani tai lihansyöjä, niin Suomi 100 -buffetista löytyy ruokalajeja jokaiseen makuun - 100 erilaista. Suosittelen testaamaan myös vegaanivaihtoehtoja, tällaisen perinteisen lihansyöjänkin makuun löytyi monia uusia maukkaita vegaaniruokia.

Suomi 100 -buffet on tarjolla kaikilla Silja Linen laivoilla sekä Tallinkin Europalla kesän alusta alkaen aina pitkälle syksyyn asti. Lokakuun puolivälissä valikoimaa päivitetään kauden tuotteilla ja 16.11. alkaen tarjolla on joulubuffet. Illallisbuffetin hinta vaihtelee reitistä riippuen 33 eurosta 38,50 euroon (aikuisen hinta ennakkoon ostettuna). Tarkemmat hintatiedot löytyvät Tallink Siljan nettisivuilta.



Kiitokset Tallink Siljalle kutsusta!