Lähdimme koko perheen voimin Silja Symphonyn päivä Tukholmassa risteilylle perjantaina 23.3.2018.
Risteilymme piti olla ihan tavallinen irtiotto arjesta, mutta se ei mennytkään ihan suunnitelmien mukaan...
Olin varannut meille Commodore-luokan hytin, mikä on oikein mukava lasten kanssa matkustaessa.
Lähdimme kiertelemään Promenadelle ja Onni bongasi heti hylkeet, autot ja laivat Gifts-myymälästä.
Promenade.
Hyljettä hymyilyttää ja niin minuakin vielä tässä vaiheessa matkaa.
Siljalandissa vierähti jokunen tovi. Onni kävi pallomeressä ja leikki autoilla, kun Tuuli keskittyi pelaamiseen PlayStationilla.
2,5 vuotiaan kanssa reissatessa, voi aikaisempien kokemusten perusteella, jättää kulinaristiset pitkän kaavan illalliset suosiolla väliin. Nopeus on valttia, kun tiedossa oli että Onni ei kauan malta istua odottamassa ruokaa.
Siispä Mundo sopi konseptiltaan tämänkertaiselle matkallemme oikein hyvin. Vaikka annokset ei sitä viimeisintä "fine diningia" ole niin palvelu oli yhtä hyvää, ellei parempaakin ja ruoka valmistui nopeasti ja oli vielä maukasta.
Lasten annokset sai tilattua listalta puoleen hintaan ja ylempänä kuvassa on Onnille tilattu fish&chips annos, jonka syömisen sijasta pikkumies päätti huutaa täyttä kurkkua Mundon terassilla. Siinä sitten vuorotellen yritimme omia annoksiamme syödä. Oman annoksen jälkeen sitä sai syödä myös Onnin annoksen, kun huudon jälkeen pikkumiehelle maistui vain juoma.
Ruokailun jälkeen lähdin Onnin kanssa Commodore Loungeen jälkiruoalle ja kun peli oli jo menetetty lautaselle lastattiin hymyssä suin ainoastaan lakuveneitä.
Ja siinä sivussa sai hetken nauttia kauniista merimaisemista.
Alkuperäisen suunnitelman mukaan meidän piti mennä Sunflower Oasis-kylpylään vasta paluumatkalla, mutta koska menomatkan iltana siellä oli rauhallista päätimme muuttaa suunnitelmia.
Ensimmäiset puoli tuntia menikin ihan mukavasti, mutta loppuaika muistutti enemmän allashyppelyä, jossa yhdessä altaassa oltiin maksimissaan minuutti ja sen jälkeen piti vaihtaa allasta.
Aamulla kävin perinteisesti aamusaunassa ihailemassa saaristomaisemia. Yleensä saunassa saa istua ihan yksin, mutta tällä kertaa väkeä oli enemmän saunomassa.
Utelias pikkumies tutkii menoa Promenadella ja merellä.
Aamiaiselle menimme suosiolla Tavolátaan Bon Vivantin sijasta. Sama Onni-show jatkui vielä aamiaisellakin, sitä mielummin istuttiin lattialla pöydän vieressä kuin pehmeällä sohvalla. No jos positiivisesti ajatellaan, niin aamupalasta selvittiin ilman huutoa.
Aamiaisen jälkeen lähdin nauttimaan omasta ajasta aurinkokannelle, kello alkoi olemaan sen verran että Baltic Princess oli tulossa vastaan.
Oxdjupet.
Baltic Princess, jolla päästään risteilemään seuraavaksi ilman lapsia, sillä edellytyksellä että lakko ei sotke suunnitelmia.
Valokuvaushetken jälkeen oli aika käydä ostoksilla. Onni viihtyi oikein hyvin lelukaupassa.
Tax Freessa olikin hieman vaikeaa. Kun kaupassa ei ollut mitään kivaa katseltavaa, lähti kengät jalasta pois.
Karkkihyllyn luona elämä taas helpotti.
Hyllyistä Onni yritti kovasti saada tuttuja tuotemerkkejä ostoskoriin. Tällä kertaa ei onnistunut ja karkit jäivät hyllyyn.
Tällä kertaa jäimme laivalle koko päiväksi ja aurinkokannella oli hyvä sauma kuvata Tallinnasta ja Riiasta tulevat Tallinkin laivat.
Tallinnasta tullut Victoria I saapui ensimmäisenä ja heti sen perässä saapui Riiasta lähenyt Isabelle.
Isabelle on mielestäni huomattavasti paremman näköinen valkoisena kuin punaisena.
Onnia ei pahemmin hymyilyttänyt aurinkokannella.
Victoria I.
Kannella olisi ollut kiva jatkaa juoksemista ja hyttiin päästyämme kaikki otti taas kerran päähän.
Päikkäreiden aika, jospa niiden jälkeen taas elämä helpottaisi.
Viereisellä hyttikäytävällä valmistui kovaa vauhtia uusittuja B-hyttejä.
Päiväunien jälkeen sitä oli taas energiaa juosta Promenadea päästä päähän.
Myös Moonlight Promenade tuli tutuksi iltapäivän aikana.
Pallomereen...
Siljalandissa oli mukavan rauhallista.
Molemmat pallomeret olivat tyhjinä ja niissä sitten käytiin vuorotellen.
Kun isosisko sai jäätelöannoksen halusi Onni pelkkiä karkkeja. Loppupelissä karkit eivät edes maistuneet vaan niitä oli mukavampi järjestellä värien mukaan.
Commodore Loungessa välipalalla.
Ja jos ei jo selväksi tullut, niin hytissä on tylsää...
...mutta pienen suostuttelun jälkeen ei enää niin tylsää.
Paluumatkalla kävimme suosiolla syömässä kahdessa erässä. Itse kävin ennen laivan lähtöä Sushi & Co. -ravintolassa syömässä aasialaista pihvisalaattia. Tuuli ja vaimoni kävivät myöhemmin Mundossa ja Onni päätti pärjätä pelkällä banaanilla.
Autopelit olivat kova juttu, eikä niihin tarvinnut edes kolikoita laittaa.
Harri Hylje oli myös parasta mitä Promenadella vastaan tuli. Harrin halin voimalla jaksoi taas kävellä 143 metriä pitkää Promenadea päästä päähän useaan kertaan.
Moonligt Promenadella kävimme katsomassa akrobatiaesitystä.
Energiaa riitti vielä Harri Hylkeen discoon...
...minkä jälkeen sauna kutsui löylyihin ja saunomisen jälkeen uni maittoi.
Aamiainen oli taktisesti tilattu hyttiin.
Ratkaisu tuli todettua hyväksi, Onnikin malttoi syödä aamiaista rauhassa.
Vielä ehti käydä purkamassa ylimääräistä energiaa portaissa ja Promenadella.
Lelukaupan lelut piti vielä käydä tarkastamassa ja kokeilla samalla jos kassalle saisi jonkun lelun vielä kuljetettua.
Ja jos ei halua hyttiin, niin aina voi heittäytyä selälleen hytin oven eteen ja huutaa ei hyttiiiiiin.
Loppujen lopuksi matka meni kuitenkin suhteellisen mallikkaasti, vaikka ei kuitenkaan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Sitä on vuosien varrella päässyt unohtumaan millaista on risteillä uhmaikäisen kanssa. On myös mahdollista että Tuuli oli helpompaa matkaseuraa pienempänä tai aika vaan kultaa muistot.
Jos meille aikuisille tämä ei ollut irtiotto arjesta, niin Onnille se sitä oli, sillä kotona ja päivähoidossa tällainen meno ei normaalisti onnistu. Kiitokset Silja Symphonyn miehistölle merimatkasta ja nähdään taas!
