Silja Line aloitti yhteistyössä Tukholman kaupungin kanssa uuden ja ajanmukaisen matkustajaterminaalin rakentamisen Värtahamneniin joulukuussa 1973. Väliaikaisratkaisuksi tarkoitettu terminaali suunniteltiin palvelemaan Turun ja Helsingin liikennettä.
Rakennuksen suunnitteli göteborgilainen FO Peterson & Söner -yhtiö, joka oli suunnitellut myös Turun Silja-terminaalin. Pääurakoitsijana toimi tukholmalainen Yngve Kullebergin rakennustoimisto. Silja Linen osalta projektia johti Nils Gustafsson, ja paikan päällä valvojana toimi rakennusmestari Uno Malmberg.
Itse terminaalirakennus seisoi pilareiden varassa niin, että autoliikenne kulki sen alta. Rakennus sijoitettiin aivan Värtanin altaan pohjukan keskelle.
Terminaalista rakennettiin katetut syöttökäytävät aluksiin sekä altaan pohjois- että eteläpuolelle. Käytäviin asennettiin liukuhihnat matkatavaroita varten. Yhteys matkustajahallista katutasoon hoidettiin hissein, liukuportain ja tavallisin portain. Rakennuksessa oli tilaa 1 200 neliömetriä.
Terminaalissa oli odotushalli 800 matkustajalle, kahvio, lipunmyynti, paikkavaraamo, pankki, kioski sekä WC-tilat (myös liikuntarajoitteisille) ja pikkulasten hoitohuone. Lisäksi tiloissa oli yleisöpuhelimia, säilytyslokeroita ja lipuntarkastuspiste. Tullia varten oli rakennettu oma osasto, joka sisälsi odotushuoneen, kuulustelu- ja tarkastushuoneet sekä konttori- ja varastotilaa. Terminaalin henkilökunnalla oli omat toimisto- ja sosiaalitilansa. Terminaalin viereen nousi myös erillinen rakennus automatkustajien lipuntarkastausta varten.
Uuden terminaalin harjakaisia vietettiin 5.3.1974 Värtahamnenissa m/s Florialla. Tilaisuuteen osallistuivat kaikki rakennustöissä mukana olleet sekä Silja Linen edustajat. Rakennustyöt olivat sujuneet aikataulussa ja suunnitelmien mukaisesti, joten avajaisia vietettiin 15.5.1974, juuri sopivasti kesäsesongin kynnyksellä.
Kun uusi terminaali otettiin käyttöön, vanha Turun liikennettä palvellut parakki purettiin ja Helsingin liikenteen parakki siirrettiin Frihamneniin.
m/s Svea Regina lähdössä Värtahamnenista.
Silja Linen julkaisema esite vuodelta 1975.
Silja Linen mainos vuodelta 1976.
Värtahamnenin Silja-terminaalia suunniteltaessa liikennettä Turkuun ja Helsinkiin hoidettiin huomattavasti pienemmillä aluksilla. Tästä johtuen terminaaliin kohdistuva paine laivakäyntiä kohden ei ollut vielä yhtä suuri kuin uusien ja suurempien laivojen myötä. Kaiken kaikkiaan Värtahamnenin matkustajamäärät kasvoivat merkittävästi erityisesti vuoden 1976 jälkeen, jolloin Silja Line keskitti Tukholman-liikenteensä kokonaan Värtahamneniin.
Jo vuonna 1977 Värtahamnenin kautta kulki noin 1 120 000 matkustajaa. Terminaalin kuormitus on huipussaan erityisesti kesäkuukausina, jolloin iltaisin on samanaikaisesti 3–4 saapuvaa ja lähtevää vuoroa.
Värtahamnenin kartta.
Lokakuussa 1978 sovittiin terminaalin laajennuksesta. Rakennustöiden kokonaissuunnittelusta vastasi göteborgilainen FO Peterson & Söner Arkitektkontor ja pääurakoitsijana toimi tukholmalainen Armerad Betong AB.
Toukokuussa 1979 vihittiin käyttöön laajennettu Värtan-terminaali.
Juhlallinen vihkiminen tapahtui suurlähettiläiden Sten Sundfeltin ja Jorma Vanamon toimesta. Juhlamenot symboloivat erinomaisella tavalla Suomen ja Ruotsin välistä liikenneryhteistyötä.
Rakennusta laajennettiin niin, että yleisöalue yli kaksinkertaistui silloisesta 530 neliömetristä noin 1 300 neliömetriin.
Suurempi pinta-ala hyödytti ensisijaisesti matkustajien käytössä olevia julkisia tiloja.
Laajennuksen myötä terminaalin kokonaispinta-ala kasvoi 2100 neliömetriin.
Sekä kahvilan että odotushallin istumapaikkojen määrä kaksinkertaistettiin, ja samalla lisättiin säilytystiloja. Vanhojen portaiden viereen asennettiin toiset liukuportaat, ja lähtöselvityksen sujuvuutta parannettiin jonojen välttämiseksi.
Automatkustajien lipputarkistupisteet Turun linjan laivojen laiturin puolella.
Keväällä 1981 Silja Linen uudet Helsinki–Tukholma-reitin alukset aloittivat liikennöinnin. m/s Finlandia ja m/s Silvia Regina toivat risteilyalustason palvelut Helsingin ja Tukholman välille.
Vuonna 1981 Värtahamnenissa käynnistyivät kävelysillan rakennustyöt terminaalista rautatien yli Gärdetin metroaseman suuntaan.
Syksyllä valmistuneen sillan myötä kävelymatka asemalle muuttui turvallisemmaksi ja lyhyemmäksi, mikä nopeutti yhteyttä Tukholman keskustaan.
Helsingin ja Turun linjojen laivat Värtahamnenissa samaan aikaan.
Kevättalvella 1981 Silja Line teki sopimuksen ruotsalaisen Wilson-yhtymän kanssa Värtahamnenissa sijaitsevien Nyman & Schultzin rakennusten ostamisesta.
Suuri terminaali- ja konttorirakennus oli ollut Nyman & Schultzin käytössä vuodesta 1971 lähtien, ja rakennukset siirtyivät Silja Linen omistukseen marraskuussa 1981. ”Termia”-nimen saanut projekti käsitti suuren terminaalin sekä konttoritiloja ja konttoripaviljongin aivan Helsingin-laivojen laiturin vieressä.
Rakennusten hankinnan tavoitteena oli parantaa rahtipuolen asiakaspalvelua varastoinnin ja uudelleenlastauksen avulla sekä vastata sataman yleiseen palvelutilojen tarpeeseen.
Hallinnollisella puolella hankintaa perusteli paikkavaraamon ja muiden konttoritoimintojen lisätilan tarve.
Uudet tilat mahdollistivat Silja Line (Stockholm) AB:n hallinnon siirtymisen Värtahamneniin. Rakennuksen ylimpään kerrokseen kunnostettiin ajanmukaisella kokoustekniikalla varustettuja konferenssitiloja Silja Linen asiakkaita sekä maa- ja laivahenkilökunnan koulutusta varten.
Uudet konttori-, koulutus- ja varastotilat vihittiin virallisesti käyttöön 20.4.1982. Tilaisuuteen osallistui vieraita sekä Ruotsista että Suomesta. Vihkimisen yhteydessä paljastettiin kaksi Suomesta hankittua taideteosta: toinen oli Eero Hiirosen ja toinen kansainvälisesti tunnetun Laila Pullisen käsialaa.
Pullisen teos on nimeltään ”Love”, ja se oli nähtävillä Värtahamnenin Silja-terminaalissa vielä 2000-luvullakin.
Värtahamenin kokouskeskus.
Opaste 1980-luvulta.
Taustalla kohoava 43-metrinen Lantmännenin viljasiilo siirtyi vuonna 1983 Platzer Bygg AB:n omistukseen. Kauppa oli merkittävä askel alueen kiinteistökehityksessä, ja se raivasi tietä myöhemmälle uudisrakentamiselle.
Värtahamnen kuvattuna Kaknäsintornista kesällä 1984.
Syksyllä 1984 Turun-laivojen laituria uudistettiin, jotta se soveltuisi paremmin tuleville uudisrakennuksille.
Muutostöiden ajaksi laiturin toiseen päähän rakennettiin väliaikainen autoramppi.
Turun linjan m/s Svea aloitti liikennöimisen toukokuussa 1985 ja m/s Wellamo tammikuussa 1986.
Vuonna 1986 aloitettiin myös terminaalin laajennustyöt.
Position Värtan oli 1980-luvun puolivälissä käynnistetty mittava hanke, jonka tarkoituksena oli muuttaa Värtahamnenin vanha teollisuus- ja satama-alue moderniksi matkustajaliikenteen keskukseksi ja liikekortteliksi.
Hankkeen näyttävin osa oli 17-kerroksinen hotelli, joka suunniteltiin alueen maamerkiksi.
Elokuussa 1986 käynnistyivät Position Värtanin rakennustyöt näyttävällä räjäytyksellä.
Pölypilven hälvettyä havaittiin, ettei hankkeen tieltä poistettava siilo antautunutkaan 150 kilolla räjähdettä. Lopulta siilo saatiin purettua, eikä pieni vastoinkäyminen hidastanut rakennustöiden aikataulua.
Silja Line vastasi Position Värtanin tulevasta hotellista, jonka tarkoituksena oli parantaa risteily- ja yöpymismatkustajien palveluita muun muassa kokoustilojen ja päivähuoneiden avulla.
Värtan-terminaali astui uuteen aikakauteen 12.11.1986, kun Arja Saijonmaa vihki käyttöön laajennetun ja valoisan terminaalirakennuksen. Tuolloin se oli yksi maailman uudenaikaisimmista matkustajaterminaaleista.
Rakennus oli mitoitettu kahta miljoonaa vuosittaista matkustajaa varten. Laajennuksen myötä terminaalin kokonaispinta-ala kasvoi 3 650 neliömetriin, ja Tukholmassa oltiin valmiita vastaanottamaan 1990-luvun uudet suuralukset.
Alakertaan toteutettiin lisätilaa, ja varsinaisesta terminaalikerroksesta tehtiin suuri, avara ja valoisa.
Lähtöselvityspisteet sijoitettiin tilan keskelle, ja lisävaloa toivat kattoikkunoina toimivat lasiset särmät. Istumapaikkojen määrä kasvoi 200:lla, ja kahvilaa uudistettiin sekä laajennettiin. Uutuuksina rakennettiin pienten lasten leikkihuone sekä vanhemmille lapsille suunnattu pelitila.
Terminaali sai myös lentokentiltä inspiraationsa saaneen VIP-loungen. VIP-asiakkaat ja Business Club -matkustajat voivat nauttia kahvia ja virvokkeita sekä lukea tuoreita sanomalehtiä. Myös ryhmänjohtajille ja ryhmille avattiin oma neuvontapisteensä.
Hotelli rakenteilla vuonna 1987.
SeaWind Line perustettiin vuonna 1988 ja yhtiö käynnisti säännöllisen junalauttayhteyden Tukholman Värtahamnenin ja Turun välillä huhtikuussa 1989.
Kyseessä oli merkittävä hanke, sillä se tarjosi tehokkaan tavan kuljettaa rautatievaunuja ja rekka-autoja suoraan satamasta toiseen ilman vaivalloisia välilastauksia.
SeaWind Line oli Silja Linen tytäryhtiö ja sen palvelukonsepti poikkesi perinteisistä matkustajalaivoista: painopiste oli rahdissa, vaikka laivat ottivat myös automatkustajia.
SeaWind Linen liikenteessä käytettiin alkuvuosina useita vuokrattuja rahtilaivoja lisäkapasiteetin turvaamiseksi. Vasta vuonna 1999 yhtiö hankki liikenteeseen toisen vakituisen aluksen, m/s Star Windin. Syksyllä 2002 laivasto vahvistui entisestään m/s Sky Windillä, jolloin m/s Star Wind siirtyi samanaikaisesti liikennöimään Helsingin ja Tallinnan väliselle reitille.
m/s Sea Wind Värtahamnenissa kesällä 2005.
Rautatievaunujen kuljetus m/s Sea Windillä päättyi huhtikuussa 2012. Seuraavana vuonna aluksesta poistettiin junakiskot samalla, kun siihen rakennettiin uusi sisäänajoramppi autoliikennettä varten. Vuosi 2014 oli M/S Sea Windin 25. toimintavuosi Turun ja Tukholman välisellä reitillä. Joulukuussa Tallink ilmoitti siirtävänsä aluksen Tallinna–Vuosaari-reitille tammikuusta 2015 alkaen. SeaWind Linen liikenteestä voi lukea lisää
aiemmin ilmestyneestä historia-sarjasta.
Silja Hotel Ariadne rakenteilla.
Silja Hotel Ariadne avattiin vuonna 1989 Tukholman Värtahamnenissa.
Hotelli oli osa Silja Linen strategista pyrkimystä laajentaa palveluitaan mereltä maihin ja tarjota matkustajille majoitusta aivan terminaalin välittömässä läheisyydessä.
Terminaalin vierestä pääsi katettua käytävää pitkin hotelliin.
Silja Line ja Scandic Hotels sopivat hotellitoiminnan siirrosta lokakuussa 1999. Muutoksen taustalla oli Silja Linen halu keskittyä ydinliiketoimintaansa eli matkustajalaivaliikenteeseen. Tuolloin nimi muuttui muotoon Scandic Hotel Ariadne.
Syksyllä 2022 hotelli suljettiin peruskorjauksen vuoksi ja avautui uudistettuna 10. kesäkuuta 2024. Samalla nimi muutettiin alueen historiallista sijaintia kunnioittavaksi Scandic Södra Kajeniksi.
1990-luvulla Silja Linen m/s Silja Serenade ja m/s Silja Symphony aloittivat liikennöimisen Värtahamneniin. Vuonna 1992 m/s Wellamo uudistettiin m/s Silja Festivaliksi ja m/s Svea m/s Silja Karnevaliksi.
Värtahamnen 1990-luvulla.
Keväällä liikenteeseen tuli m/s Silja Europa.
Terminaali vuonna 2004.
Terminaali sisältä vuonna 2004.
Autolähtöselvitys vuonna 2004.
Kuvia Värtahamnenista vuodelta 2005.
Silja Ro-Ro:n ja SeaWind Linen toimistorakennus.
Silja Linen konttori- ja varastorakennus.
Kuvia terminaalista vuodelta 2005.
Terminaalin pohjakerros kuvattuna vuonna 2005.
Liukuportaat ulos.
Lähtöselvitystiskit vuonna 2005.
Kahvila
Odotusaula.
Laivaannousu.
Turun laivoille pääsi tätä käytävää pitkin.
Opaste oli vielä vuonna 2005 paikallaan terminaalissa.
Värtahamnenin suunnitelmia vuodelta 2006.
Sisäkuvia terminaalista vuodelta 2006.
Scandic Ariadne vuonna 2006.
m/s Silja Europa Värtahamnenissa vuonna 2006.
m/s Silja Serenade Turun laivojen laituripaikalla vuonna 2006.
Autojen lastaamista laivaan.
Helsingin laivojen laituripaikka.
Kierrätyspiste.
Värtahamnenin rooli Tukholman matkustajaliikenteen solmukohtana vahvistui entisestään 2000-luvun suurten yritysjärjestelyjen myötä. Merkittävä käänne koettiin vuonna 2006, kun Tallink osti Värtahamnenissa pitkään operoineen Silja Linen. Kaupan myötä alkoi vaiheittainen toimintojen keskittäminen Frihamnenista Värtahamneniin.
Ensin Värtahamneniin siirtyi Tallinnan-reitin laivat 9. maaliskuuta 2009. Tämä siirto tiivisti sataman toimintaa ja vakiinnutti Värtahamnenin aseman varustamon keskeisenä kotisatamana jo vuosia ennen nykyisen terminaalin valmistumista.
Opasteita Värtahamneniin kuvattuna vuonna 2009-
Lähtöselvitysautomaatteja vuodelta 2009.
Vuonna 2009 pääsin odottelemaan laivaannousua VIP Loungeen.
VIP Loungen aika oli pysähtynyt. Alkuperäinen 1980-luvun lopun lupaus luksuksesta loisti enää vain muistoissa.
Opaste terminaalin ulkopuolella.
Laivoja Värtanhamenissa vuonna 2010.
Opaste vuodelta 2010.
Vuonna 2010 purettiin Silja Linen varastorakennus Helsingin laivojen laiturin vierestä.
Sisäkuvia terminaalsita vuodelta 2011.
Terminaalirakennus kuvattuna edestä ja takaa.
Tallink Silja Linen konttorirakennus Värtahamnenissa vuonna 2011.
Muistatko vielä ajan, kun laivaannousun yhteydessä otettiin valokuvia?
Reitti laivasta terminaalin vuonna 2012.
Kyltti Tallink Silja Linen toimistolla.
s/s Heimdallin pienoismalli Tallink Silja Linen toimiston aulassa vuonna 2012.
Kuvia vuodelta 2013.
Kuvia vuodelta 2013.
Värtahamnenin uuden terminaalin ja koko satama-alueen laajennuksen varsinaiset rakennustyöt käynnistettiin virallisesti peruskiven muuraamisella 19. kesäkuuta 2013.
Kuvia vuodelta 2014.
Matkantekoa saattoi jatkaa terminaalin kupeesta, sillä 1980-luvun lopulta alkaen terminaalilta pääsi kesäkausina vesibussilla suoraan Tukholman keskustaan.
Laivoja Värtahamnenissa kesällä 2014.
Autolähtöselvitys vuonna 2014.
Vuonna 2014 Tallinnaan liikennöivät m/s Victoria ja m/s Baltic Queen. Syksyllä 2014 m/s Romantika korvasi Helsinki - Tallinna -reitille siirtyneen m/s Baltic Queenin,
Rakennustyöt etenivät vaiheittain ja ne toteutettiin täydessä toiminnassa olevan sataman ehdoilla, mikä vaati matkustajilta kärsivällisyyttä.
Laajennustöissä luotiin yhteensä 85 000 neliömetriä uutta maapohjaa veteen ja kaikkiaan Värtahamnenin pinta-ala laajeni noin 131 000 neliömetriin.
Uudet laituripaikat ja terminaali rakenteilla vuonna 2015.
m/s Silja Symphony Värtahamnenissa vuonna 2015.
Uusi terminaali rakenteilla keväällä 2015.
Uusien laitureiden rakentaminen kesti reilun kaksi vuotta. Tänä aikana merenpohjaan iskettiin tuhatkunta metrin paksuista teräspaalua, joiden pituus vaihteli 20 ja 50 metrin välillä. Paalujen päälle asennettiin reilut 800 Puolasta meritse tuotua esivalmistettua kansielementtiä. Jokainen näistä 80-tonnisista jättielementeistä liitettiin toisiinsa valamalla niiden ulkonevat raudoitukset yhteen.
Rakennustöitä satamassa vuonna 2015.
Turun/Tallinnan laivojen laituripaikka.
Opaste vuodelta 2015.
Merkittävä välivaihe saavutettiin 20. lokakuuta 2015, jolloin Silja Linen ja Tallinkin alukset ottivat käyttöön uudet laituripaikat.
Laivaan siirtymiset pitenevät väliaikaisesti ja ne jouduttiin hoitamaan tilapäisjärjestelyin, kunnes uuden terminaalin rakennustyöt saatiin valmiiksi 21.6.2016.
Tilapäinen jatkopala uuden ja vanhan matkustajaputken välissä.
Uuden terminaalin sisäänkäynti laivalta saavuttaessa.
Uudet matkustajaputket vuonna 2015.
Rakenteilla oleva terminaali kuvattuna loppuvuodesta 2015.
Seuraavassa osassa tutustutaan tarkemmin nykyiseen terminaaliin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti