Rügenin saarella on paljon nähtävää ja päädyimme käymään läpi kolme kohdetta. Ensimmäisenä kävimme tutustumassa Sassnitziin ja siellä lähinnä vanhaan satama-alueeseen.
Rantakadulla oli paljon erilaisia ruokapaikkoja ja matkamuistomyymälöitä. Kävimme yhdessä rantakadun ravintolassa syömässä lounaaksi pizzat.
Vanhan lauttaterminaalin edestä lähti silta ylös kaupunkiin.
Sillalta oli komeat näkymät merelle ja satamaan.
Laiturissa oli vanhha sukellusvene HMS Otus, joka toimi museona.
Sassnitzin satamasta pääsee myös risteilylle katsomaan mereltä käsin Jasmundin kansallispuistossa sijaitsevia Königsstuhlin kalkkikivikallioita. Jasmundin kansallispuistoon pääsee tutustumaan myös esim. patikoimalla.
Majakka aallonmurtajalla.
Lauttaterminaali Sassnitzissa oli käytössä vuoteen 1998 asti. Vanha lauttaerminaali on nimeltään"Glasbahnhof".
Koska aikaa oli rajallisesti oli lähdettävä kohti seuraava kohdetta, joka oli n. 15 kilometrin päässä sijaitseva Prora.
Proran historiaan tutustuimme Prora documentation centressä jo vuonna 2010 tekemällä matkallamme, joten tällä kertaa kävimme vain nauttimassa auringosta, hiekasta ja Itämeren aalloista.
Prora on rakennettu aivan rannalle. Hiekkaranta alkaa Sassnitzin lauttasatamasta ja jatkuu aina Binziin asti, joten mikä sen parempi paikka olisi ollut 4,5 kilometriä pitkälle lomakeskukselle, jossa olisi ollut 20 000 vuodepaikkaa 10 000 huoneessa.
Viime käynnin jälkeen on osaa Proran rakennuksista aloitettu kunnostamaan loma-asunnoiksi ja hotelliksi.
Prorasta meidän piti aluksi suunnata Binziin, mutta päädymmekin hieman kauempana sijaitsevaan Selliniin.
Sellin on Binzin lailla yksi Rügenin kylpyläpaikkakunnista. Sellinen kuvatuin paikka taitaa olla rannalla sijaitseva Seebrücke Sellin, mitä mekin kävimme katsomassa ja ihmettelemässä.
Ja lapset tietysti halusi rannalle.
Sellinistä olikin aika lähteä kohti Stralsundia, mistä olin meille hotellin pariksi yöksi varannut.
Arcona Hotel Baltic Stralsundissa valikoitui hotelliksi oikeastaan tuurilla. Hintoja vertailin ja huonekokoja ja kyseinen hotelli osoittautui sopivaksi. Myös etäisyys keskustasta ja pysäköintimahdollisuus olivat plussaa. Pysäköinti hotellin autotallissa tosin maksoi hieman lisää.
Meidän huoneessa oli tilaa noin 50 neliötä, oma makuuhuone, olohuone ja iso kylpyhuone.
Näkymät huoneen ikkunasta.
Seuraavana aamuna kävimme ensin ostoksilla keskustan ulkopuolella sijaitsevassa Strelaparkissa.
Mistä suuntasimme Ostsee-Center Stralsundiin ostoksille.
Kevyen hotellihuoneessa nautitun lounaan jälkeen oli aika lähteä tutustumaan Stralsundiin.
Stralsund on vanha hansakaupunki, mikä näkyi erityisen hyvin kaupungilla liikkuessa.
Stralsundissa käymisen arvoinen paikka on meritieteellinen museo Ozeaneum.
Ozeaneumiin sisäänpääsy maksoi aikuiselta 17 euroa ja 4-16 vuotiailta 7 euroa. Jos halusi ottaa kuvia, niin joutui maksamaan vielä euron lisää.
Ozeauneumissa on yhdistetty perinteinen museo ja akvaariot. Viiden näyttelyalueen lisäksi sieltä löytyy Itämeren, Pohjanmeren ja Atlantien elämää esittelevät akvaarioalueet.
Itämeren elämää esittelevässä näyttelyssä oli paljon nähtävää.
Akvaarioissa oli paljon katseltavaa ihmeteltävää isoille ja pienille.
Kierros eteni mukavasti akvaariosta aina näyttelyyn ja sieltä taas akvaarioon.
Ozeaneumin suurimmassa akvaariossa on yli 2,6 miljoonaa litraa vettä.
Akvaarioiden ihmettelyn jälkeen pääsi vielä ulos katselemaan auringosta nauttivia pingviinejä.
Kierroksen lopuksi pääsi vielä katsomaan merten jättiläisiä todellisessa koossa.
Ozeaneum on Saksan kolmanneksi suosituin museokohde, eikä ihme. Täällä käynnin jälkeen ei enää SeaLifet tai muut vastaavat akvaariot tunnu enää mitenkään erikoisilta.
Kierroksen jälkeen lähdimme kävelemään vanhaakaupunkia kohden, joka on yksi Unescon maailmanperintökohteista.
1300-luvulla rakennettu kaupungintalo ja sen lähellä oleva Nikolain kirkko olivat vaikuttavan näköisiä.
Pitihän ne alennusmyynnit hyödyntää.
St. Jakobin kirkko.
Helteisinä päivä pysähdys terassille ennen hotellille menoa virkisti mukavasti.
Seuraavana päivän oli ajomatkaa sen verran edessä, joten kovin pitkää ei kaupungilla viitsitty olla.
Aamulla lähdimme hyvissä ajoi ajamaan kohti Wolfsburgia ja siellä olevaa Autostadtia. Nopein reitti Wolfsburgiin (vajaa neljä tuntia) kulki erilaisten pikkukylien kautta ja välillä päästiin ajamaan vähän isommillakin teillä.
Noin kymmenen aikaan olimme perillä Autostadtissa. Lämpöä oli jo lähemmäksi kolmekymmentä astetta ja luvassa oli kuuma päivä. Pysäköinti maksoi 3 eruoa päivältä, kun sen maksoi lippujen oston yhteydessä.
Autostadt oli meille jo ennestään tuttu kohde, sillä vierailimme siellä kesällä 2009. Tällä kertaa käyntikohteeksi Autostadt valikoitu, kun meidän pikkumies on ollut automies koko päiväkotiajan.
Perhelippu Autostadtiin maksoi 35 euroa. Autostadtissa on useita paviljonkeja, joissa esitellään mm. Volkswagen Groupin eri automerkkejä.
Ensimmäisenä kävimme tutustumassa sisääntulon yhteydessä olevaan näyttelyyn (Groupforum), missä lapset pääsivät testaamaan pieniä autoja. Ainoastaan esittelyteksi tuntui olevan liian pitkä lasten katsottavaksi, varsinkin kun sitä ei ollut saatavilla omalla kielellä.
Rakennuksessa esiteltiin myös Volkswagenin tuotekehtiystä, mikä ei lapsia niin kiinnostanut,
Viereisessä rakennuksessa (ZeitHaus) oli esiteltynä Volkswagenin ja muiden valmistajien autoja kautta aikojen.
Autoja oli esillä seitsemässä eri tilassa, joten nähtävää oli paljon.
Muistatko tämän Volkswagenin vuodelta 1990? Sehän on samanikäinen Silja Serenaden kanssa, joka edelleen on liikenteessä eikä museossa.
Siinä missä meitä aikuisia kiinnosti vanhat autot ja niiden hienot yksityiskohdat, niin pikkumies oli erimieltä, sillä autot mihin ei saanut koskea olivat tylsiä.
Premium Clubhouse -paviljongissa oli esillä vain yksi auto, peilipintainen Bugatti Veyron.
Škodan paviljongissa pikkumiestä alkoi taas kiinostamaan, sillä siellä pääsi autoihin sisälle ja pienillä autoilla pääsi ajamaan ympäri paviljonkia. Löytyihän sieltä itsellekin mieluinen auto, jota koeistuttiin useampaan otteeseen, tosin vielä ei ollut aika auton vaihdolle.
Lamborghinin paviljongissa olisi päässy kuutelemaan moottorinääniä äänishowssa ja Volkswagenin pavlijonki oli keskittynyt jalkapallon MM-kisahuumaan. Volkswagenin pakettiautoja emme edes käyneet katsomassa.
Seatin paviljonki keskittyi lähinnä esittelemään maisemia Barcelonasta ja siinä sivussa autojensa teknologiaa.
Audin paviljongissa oli autojen ovet lukossa, eikä niitä päässyt koeistumaan.
Alueella oli kaksi 60 metriä korkeaa lasista autotornia, missä varastoidaan autoja. Autot kuljetettaan torniin tehtaalta johtavan tunnelin kautta.
Tornien vierssä oli Volkswagenin luovutuskeskus, mistä uuden auton asiakkaalla oli mahdollisuus noutaa uusi auto suoraan tehtaalta, ilman että matkamittarissa olisi yhtään ajettua kilometriä.
Lisäksi Autostadtissa olisi ollut mahdollisuus (lisämaksusta), testailla autoja erilaisilla radoilla ja käydä tutustumassa autotorneihin.
Autostadtia vastapäätä oli Designer Outlet Wolfsburg, missä tuli myös vierailtua.
Aika huonosti ostettavaa löytyi, vaikka liikkeitä oli runsaasti. Hintataso ei kuitenkaan kovin edullinen ollut.
Auringon paahtaessa ei kauan ostosilla jaksanut olla ja vielä oli ajomatkaa Hampuriin edessä.
Reittimme Hampuriin kulki osoittain pienempiä teitä ja lopuksi moottoritietä pitkin. Päästiin vielä iltaruuhkaan hieman ennen Hampuriin saapumista.
Ibis Hamburg Alsterring Hoteliin majoittauduimme kahdeksi yöksi. Hotelli sijaitsi aivan Wandsbeker Chaussee -asemien vieressä, sieltä löytyi huone neljälle ja pysäköintialue (lisämaksullinen), joten siinä oli tarpeeksi hyviä syitä hotellin varaukseen. Aikaisemmin olemme Hampurissa yöpyneet lähellä sijaitsevassa Ibis Budget -hotellissa, silloin toisin oli vielä nimellä Etap Hotel. Ibis Budget -hotellissa pysäköinti olisi ollut maksutonta, mutta huoneita olisimme tarvinneet kaksi ja majoitus olisi näin tullut kalliimmaksi.
Illasta kävimme vielä lähistöllä kävelemässä ja ostoksilla. Lämpöäkin oli vielä kahdeksan aikaan illalla 25 astetta.
Pitihän sitä Hampurissa hampurilaista käydä maistamassa.
Mihinkään majoitukseen Saksassa meillä ei aamiaista kuulunut, joten matkassa mukana meillä oli sähköllä toimiva kylmälaukku ja tarvikkeet aamu/iltapaloille kävimme ostamassa paikallisista marketeista. Lasten kanssa matkatessa tämä osoittautui hyväksi ratkaisuksi.
Aamulla lähdimme viettämään päivää Hampurissa. Päivälippu
(voimassa klo 9.00 - 6.00) julkisiin liikennevälineisiin maksoi 6,40 € /
aikuinen ja lapset pääsivät aikuisen kanssa samalla lipulla. Lipun sai
kätevästi ostettua kolikoilla automaatista.
Olimme suuntaamassa U1-metrolinjalla keskustaan, mutta ratatöiden vuoksi vaihdommekin S1-junaan.
Saksan tullimuseo.
Speicherstadt on Hampurin satamassa sijaitseva maailman suurin puupaalujen varaan rakennettu varastokaupunki. Se rakennettiin vuosien 1885–1927 aikana. Nykyään alueen kanaalien ympäröimissä punatiilisissä varastorakennuksissa on monenlaisia erikoisliikkeitä ja museoita. Alue on suojeltu ja se on osa Hampurin uutta kaupunginosaa, HafenCityä. Speicherstadt muodostaa yhdessä Kontorhausviertelin kanssa Unescon maailmanperintökohteen.
Ensimmäisenä vierailimme Hampurin merimuseossa, minkä virallinen nimi on Internationales Maritimes Museum Hamburg.
Museo oli meille tuttu vuoden 2009 reissulta, mutta koska siellä on niin paljon nähtävää päätimme käydä vierailulla uudelleen. Perhelippu museoon maksoi 27 euroa.
Museossa on näyttelytiloja yhdeksässä kerroksessa. Kierros alkoi virallisesti ensimmäisetä kerroksesta, mutta lastenrattaiden kanssa oli helpompaa mennä ensin ylös ja lähteä sieltä kerros kerrokselta alaspäin.
Ylimmäisessä kerroksessa oli useita satoja pienosimalleja (1:1250) ja löytyi sieltä joukosta muutama tuttukin laiva.
Satamista tehdyt pienoismallit olivat myös kiinnostavia.
Museon kokoelmista löytyy valtavasti taulua ja merenkulkuun liittyviä esineitä.
Mielenkiintoisinta katsottavaa oli kuitenkin lukuisat pienoismallit ja vanhat mainosjulisteet.
Taustalla näkyvästä meritaulusta tehty juliste lähti matkamuistoksi kotiin museon myymälästä. Ihailimme teosta jo silloin kun museossa ensimmäisen kerran vierailimme.
Paljon nähtävää aikuisille ja lapsille, kannattaa ehdottomasti käydä jos Hampurissa on ja merenkulku kiinnostaa.
Pikkumiehen käydessä päiväunille oli hyvä hetki lähteä keskustaan lounaalle ja ostoksille. Hampurin metrossa on helppo liikkua ja opaste kartat ovat selkeitä.
Mutta asemien esteettömyys ei ollutkaan ihan itsestäänselvä juttu. Monilta asemilta puuttuivat hissit ja liukuportaat kulkivat vaan ylöspäin, jos vain toimivat. Muutamat portaat kannettiin rattaita ja todettiin, että meillä Suomessa on hyvin otettu nämä asiat huomioon.
Europa Passage -ostoskeskuksen ravintolamaailmassa nautitun lounaan jälkeen lähdimme tutustumaan Mönckebergstrassen ostosmahdollisuuksiin. Ja löytyihin sieltä ostettavaa, onneksi oli alennusmyynnit jokaisessa myymälässä.
Ostoskierroksen jälkeen pikkumieskin heräili, joten lähdimme vielä kohti Miniatur Wunderlandia. Haasteellista oli löytää oikea metrolinja Hampurin päärautatieasemalla, mutta loppujen lopuksi se löytyi ja pääsimme jatkamaan matkaa.
Miniatur Wunderland on maailman suurin pienoisrautatie.
Liput Miniatur Wunderlandiin maksoi meidän poppoolle 37,50 €. Sisäänpääsy tapahtui vuoronumeroiden perusteella. Meillä odotusaikaa oli noin vartin verran siitä kun liput tiskiltä olimme ostaneet. Liput voi ostaa netistä etukäteen haluamalleen ajankohdalle.
Nähtävää on 1 490 m² verran, johon mahtuu mm. 10 teema-aleutta kahdessa kerroksessa, 15 400 metriä junarataa, 260 000 hahmoa, 4 110 rakennusta...
Hauska yksityiskohta oli kun valot ensimmäisen kerran hämärtyivät ja pienoismalleihin syttyivät valot. Säännöllisin väliajoin kaupunkeihin tuli yö.
Erilaisia teema-alueita ja niiden yksityiskohtia oli mukava tutkia. Käynnistyskytkimiä painamalla sai aktivoitua erilaisia pieniä toimintoja.
Nähtävää ja ihmeteltävää oli niin aikuisille kuin lapsillekin.
Suurin osa toiminnoista oli automatisoitu, mutta aina välillä henkilökunta kävi laittamassa pysähtyneitä junia takaisin liikenteeseen.
Lentokentän laidalla oli hieno seurata lähteviä ja saapuvia lentokoneita.
Uusin teema-alue on Italia ja Venetsia, Monaco valmistuu seuraavaksi.
Ehdottomasti käymisen arvoinen paikka Hampurissa! Nähtävää oli moneksi tunniksi ja silti paljon hienoja yksityiskohtia jäi varmasti näkemättä. Suhteessa muihin turistikohteisiin oli Miniatur Wunderlandin myymälä ja ravintola hinnotelleet tuotteensa maltillisesti. Tulipahan samalla syötyä iltapala junanpenkeillä sisutetussa ravintolassa ja lapset löysivät muutaman matkamuiston myymälästä.
Pitkän päivän jälkeen olikin jo mukava suunnata takaisin hotellille.
Seuraavana aamuna matka jatkui harmaasta Hampurista kohti Lyypekkiä.
Lyypekissä paistoi taas aurinko. Ennen hotellille menoa kävimme piipahtamassa LUV Shopping -ostoskeskuksessa. Lyypekin Ikeasta löytyi kotiinviemiseksi taulu (ei ole Suomen eikä Ruotsin Ikean valikoimassa) ja lounaaksi lihapullat. Villeroy & Bochin Outletista löytyi taas muutama joululahja.
Majoitus seuraavaksi kahdeksi yöksi oli varattu Ibis Budget hotellista. Kaksi huonetta, ilmainen pysäköinti, pari kilometriä Lyypekin keskustaan ja edullinen hinta olivat valinnan perusteena hotellia varatessa. Ibis Budget -hotellit (Silloin vielä nimellä Etap Hotel) tulivat meille tutuiksi kun ensimmäisen kerran olimme Saksan kiertomatkalla kesällä 2006 ja tässä hotellissa yövyimme edellisen kerran 2010. Siisti perushotelli ja ilman mitään turhia lisäkuluja.
Hotellilta lähdimme käymään Lyypekin Citti-Parkissa ruokaostoksilla ja samalla tuli ostettua myös tuliaisjuomat kotiin. Täyttämällä vienti-ilmoituksen ostosten yhteydessä ei tarvinntu tietyistä tölkkijuomista pantteja maksaa. Citti-Parkit ovat tulleet tutuksi myös aikaisemmilla Saksan reissuilla.
Pikkumiehellä riitti ihmeteltävää pitkäksi aikaa.
Tällä matkalla ei onneksi tarvinnut 24h-huollossa asioida.
Aamulla lähdimme kävellen Lyypekin keskustaan. Mitään erityistä ohjelmaa ei tälle päivälle oltu suunniteltuna.
Päivä meni mukavasti ostoksilla...
Ostosten lomassa kävimme Tony´s Pizzan terassilla lounaalla ja oluella...
..Ja jälkiruoalla Karstadtin kahvilassa.
Siinä sivussa tuli ihailtua hansakaupungin vanhoja rakennuksia.
Lyypekki tuntui Hampurin jälkeen mukavamman kokoiselta kaupungilta, josta löytyi kuitenkin kaikki tarvittava.
Holstentoria piti myös käydä katsomassa ja kuvaamassa.
Matka jatkui kävellen joenrantaa pitkin hotellille.
Myöhemmin tuli vielä käytyä lähellä sijaitsevassa leikkipuistossa.
Aamulla taas matkamme jatkui, tällä kertaa kohti Puttgardenia.
Puttgardensita olimme jatkamassa Scandlinesin lautalla Rødbyhyn, mutta ennen lautan lähtöä meillä oli vielä vajaa tunti aikaa käydä ostamassa loput tuliasostokset Scandlinesin Border Shopista. Border Shop pääsi yllättämään kokonsa suhteen ja ostoksia tehdessä tuli hieman kiire.
Ehdimme kuitenkin hyvin klo 9.45 lähtevään lauttaan.
Matka kesti 45 minuuttia ja lautalla tuntui olevan enemmän aktiviteettejä kuin Stenan Sassnitz-laivalla, jolla matka kesti neljä tuntia.
Tuota mainoslausetta en ihan allekirjoittaisi.
Pian olimmekin perillä Tanskassa ja edessä oli pitkä ajomatka Helsingøriin ja sieltä Helsingborgin kautta Finspångiin. Seuraavassa matkakertomuksessa lisää käyntikohteistamme Ruotsissa, paluumatkasta Suomeen ja yhteenvetoa matkan kustannuksista.
Jo aiemmin ilmestyneen ja seuraavan matkakertomuksen pääset lukemaan alla olevista linkeistä:
- Autolomalla Ruotsissa ja Saksassa 30.6. - 13.7.2018 (osa 1/3)
- Autolomalla Ruotsissa ja Saksassa 30.6. - 13.7.2018 (osa 3/3)