m/s Aallotar korvattiin kesällä 1975 uudella m/s Wellamolla.
Turku - Tukholma -reitillä m/s Aallotar aloitti 17.7.1975. Syysaikataulun mukaisen liikenteen alkaessa alus siirtyi Turku - Norrtälje -reitille.
Huhtikuusta lokakuuhun Turusta Tukholmaan ja Norrtäljeen liikennöi lisäksi vuokrattu m/s Drottningen.
Helmikuussa 1976 m/s Aallotar liikennöi Helsinki - Tukholma -reitillä.
Liikenne jatkui Turku - Norrtälje -linjalla, aina syksyyn 1976 saakka, minkä jälkeen reitti lopetettiin.
Syyskuussa m/s Aallotar liikennöi vielä muutaman päivän ajan Helsinki - Tukholma -reitillä, minkä jälkeen aluss poistettiin liikenteestä. Kevättalvella 1977 se toimi majoituslaivana Norjan Haugesundissa.
Lokakuussa 1977 m/s Aallotar vuokrattiin Polska Zegluga Baltyckalle, joka osti aluksen toukokuussa 1978.
m/s Rogalin -nimisenä alus liikennöi Helsingin ja Gdanskin välillä. Myöhemmin alus liikennöi Nynäshamn - Gdansk -reitillä, oli välillä vuokrattuna Islantiin ja Irlantiin. Vuonna 2003 alus poistettiin liikenteestä ja romutettiin Intiassa.
Muista Siljan Turun laivoista pääset lukemaan klikkaamalla tästä.
m/s Svea Regina liikennöi toukokuusta lokakuuhun pääasiassa Turusta Ahvenanmaan kautta Tukholmaan. Alus liikennöi satunnaisesti myös Helsinki - Tukholma -reitillä.
Mainos vuodelta 1975.
Lokakuussa 1975 alus siirtyi Turku - Norrtälje -reitille.
Liikenne Turku - Norrtälje -reitillä päättyi kesäkauden 1976 jälkeen.
Hinnasto kesältä 1976.
1.9.1976 m/s Svea Regina saapui Turkuun viimeiseltä vuoroltaan Norrtäljestä. Riisuttiin Tukholmassa ja asetettiin myyntiin.
m/s Svea Regina vuokrattiin Algeriaan kesällä 1977 Compagnie Nationale Algerienne de Navigation -yhtiölle, joka asetti aluksen liikennöimään Alger - Marseille -reitille. Liikennöi myös reiteillä Marseille - Bejala sekä Marseille - Oran.
Maaliskuun 1978 alus liikennöi Silja Linen Turku - Tukholma -reitillä, jonka jälkeen se vuokrattiin
asuntolaivaksi Stordiin, Norjaan.
Kesäkauden 1978 m/s Svea Regina liikennöi Silja Linen Turku - Tukholma -reitillä, minkä jälkeen se myytiin SHO:lle, joka lyhensi nimen m/s Reginaksi.
Syksystä 1978 kevääseen 1979 alus oli rahdattuna Puolaan ja keväästä 1979 lähtien alus liikennöi Silja Cruisesin risteilyliikenteessä mm. Norjan vuonoilla.
Kreikkaan m/s Regina myytiin marraskuussa 1979, missä se sai nimekseen m/s Mediterranean Sun. Kolme vuotta myöhemmin nimeksi oli vaihtunut m/s Odysseas Elytis ja vuonna 1985 oli vuorossa päiväristeilyjä Floridasta m/s Scandinavian Sky -nimisenä.
Vuonna 1989 alus palasi Suomeen, kun Palkkiyhtymä Oy osti aluksen ja antoi sille nimeksi m/s Tallink. Näin vanhasta m/s Svea Reginasta tuli Tallinkin ensimmäinen matkustajalaiva.
Tallinkin liikenteessä kotisatama vaihtui Helsingistä Tallinnan jo vuonna 1992 ja omistajat vaihtuivat vuosien saatossa. Vuonna 1996 alus riisuttiin Tallinnassa ja vuonna 1998 se saatiin myytyä Punaisemmeren liikenteeseen. Vuonna 2005 alus lähti Jeddasta kohti Intiaa romuttamolle.
Muista Siljan Turun laivoista pääset lukemaan klikkaamalla tästä.
Oy Siljavarustamo - Siljarederiet Ab tilasi aluksen Oy Wärtsilä Ab:n Hietalahden telakalta elokuussa 1969 ja sen oli tarkoitus valmistua toukokuussa 1972.
Telakka ilmoitti että, kevättalvella 1971 vallinneet metalltyöväen ja sähkömiesten lakot tulisivat viivyttämään aluksen valmistumista syksyyn 1972. Silja Line sopi kuitenkin telakan kanssa, että alus toimitettaisiin vasta 15.3.1973.
Lokakuussa 1971 sopimus siirrettiin Höyrylaiva Oy Borelle ja rakennustyöt Turkuun.
Köli laskettiin huhtikuussa 1972 ja heinäkuussa vuorineuvoksetar Disan von Rettig kastoi aluksen Bore I:ksi, jonka jälkeen oli vuorossa vesillelasku.
Samaan aikaan kun uutta alusta rakennettiin, valmistui vuonna 1972 Turkuun uusi terminaali, Otkantti.
Lattiapinta-alaa uudessa terminaalissa on2020 m². Otkantin pohjakerroksessa on sisääntulohallin lisäksi laivojen, rautateiden ja linja-autojen lipunmyynnit. posti, pankki, neuvonta, poliisiasema, kioskeja, yleisöpuhelin sekä löytötavaratoimisto. Toiseen kerrokseen on sijoitettu avara odotushalli matkustajia varten sekä lipputarkastamot ja tullin tilat. Kolmannesta kerroksesta löytyy kahvila. Eri kerrrosten välillä kuljettiin liukuportailla ja hisseillä.
Terminaaliin kuului kolme laituripaikkaa, joihin johti katetut matkustajasillat. Matkatavarat kulkivat kätevästi liukuvia tavaralinjoja pitkin.
Vuonna 1985 terminaalia ja sen laituripaikkoja uusittiin suurempia aluksia varten. Uudistuksen myötä lauttapaikkojen määrä pieneni kahteen, lisäksi käytössä oli yksi laituripaikka ilman matkustajasiltaa.
Koeajolla helmikuussa 1972.
Alkuperäiseen tilaukseen tehtiin rakennusaikana muutoksia mm. nostamalla kometosilta puoli kantta ylöspäin, komentosillan varustelun muutokset ja lisääminen, rakentamalla keulaan bulbi, vaihdettiin jääkaappien tilalle jäähdytyshuoneet, rakennettiin grilliravintola, lisättiin ylimääräinen henkilöhissi ja miehistötilat varustettiin ilmastoinnilla. Muutostöiden myötä aluksen hinta nousi 6 miljoonalla markalla. (Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi)
Luovutettiin Airistolla Oy Silja Line Ab:lle 15.3.1973 ja heti sen jälkeen Höyrylaiva Oy Borelle.
Kuvia luovutusmatkalta.
16.3. oli vuorossa toinen koeajo ja yhdistetty kutsuvierasristeily Turusta Tukholman Stadsgårdenille 250 vieraan kanssa. Kutsuvieraiden nauttiessa lounasta laivan ravintoloissa, suoritettiin matkana aikana myös telakan kanssa sovittuja kokeita Ahvenanmerellä.
Kutsuvierasristeilyn jälkeen m/s Bore I asetettiin Silja Linen liikenteeseen Turku - Maarianhamina - Tukholma -reitille.
Laivan kutsuvierasristeilyllä Monica Aspelund esitti vieraille laivalle sävelletyn valssin. Valssin oli kirjoittanut Veikko Hannunniemi ja sen oli säveltänyt Pentti Viherluoto. Teksti käännettiin myöhemmin ruotsiksi. Laivan lähdon yhteydessä soitettiin ensin nauhoitettua ja myöhemmin myös levytettyä valssia sekä suomeksi ja ruotsiksi.
m/s Bore I:n kansikartta. (Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi)
Aluksen komentosillalla otettiin käyyöön "one-man-control"-periaate, jonka mukaan vahdissa olevalla päällystöllä oli aina kaikki oleelliset säätimet käytössään omalla työpisteellään. Tutkalaitteet, ohjauspaneelit ja ylipäänsä kaikki hallintalaitteet oli ryhmitelty uudella tavalla päällikön, perämiehen ja luotsin työasemiksi. Komentosilta rakennettiin myös ensimmäistä kertaa siten, että sieltä oli esteetön näköala koko horisonttiin. Uudesta filosofiasta vastasi merikapteeneista Lennart Hagelstamista, Kari Larjosta ja Reijo Lavónista koostuva ryhmä, joka teki tiivistä yhteistyötä Turun telakan asiantuntijoiden kanssa.
Oletko koskaan ollut piipussa? Yksi kokoushuone sijaitsee laivan etummaisessa savupiipussa. Joten, jos ette koskaan aikaisemmin ole pitäneet neuvotteluja piipussa, niin nyt Teillä on siihen tilaisuus. Sieltä ylhäältä avautuu muuten hyvät näkymät merelle. Neuvottelutiloiksi voidaan varata myös ruokasalin yhteydessä olevat kabinetit.
Alukselta löytyy 432 hyttipaikkaa. Suurimpaan osaan hyttejä kuuluu oma suihku ja wc. Parhaimmat hytit sijaitsevat ylemmillä kansilla.
Ilman hyttiä matkustavien käytössä on kaksi lepotuoliosastoa, josta toinen on varattu ei-tupakoijille.
Ruokasali sijaitsee ravintolakannella käytännöllisesti katsoen sisääntuloaulan yläpuolella. Jos haluatte nauttia tosi hyvästä ateriasta merimatkaan perinteellisesti kuuluvasta laivan voileipöpöydästä, käykää heti aluksi varaamassa itsellenne pöytä. Varaukset ruokasalin aulassa. Ruokailu tapahtuu yleensä kahdessa vuorossa. Voitte valita niistä parhaiten itsellenne sopivan. Ruokasalissa tarjoillaan myös aamukahvi ennen perille saapumista.
Grilliravintola on jotakin uutta, mitä laivoilla ei ennen ole ollut. Täällä voitte syventyä herkullisiin pöytään tajoiltaviin grilliruokiin a la carte intiimitunnelmissa. Cafeteria sijaitsee grillin vieressä. Se on itsepalveluravintola täysin oikeuksin. Beer Corner on oluen ystäville varatttu oma nurkkaus Cafeterian yhteydessä.
Lapset tarvitsevat ohjelmaa, sillä aikaa kun Te nautitte laivan antimista. Siksi Bore Ykkösellä on heitä varten oma leikkihuone, jossa on kiva leikkiä ja löytää uusia tovereita. Leikkejä ohjaa koulutettu hoitaja. Kaikkein pienimpiä varten on oma vauvaosasto. Päivävuoroilla lapsille esitettään ikioma leffa. Kuljettajille löytyy oma 35 paikkainen messi ravintolakannen peräosasta.
Avarassa salongissa on laivatunnelma parhaillaan. Aterian jälkeen on mukava istua hetki rauhallisesti esimerkiksi kahvin ja konjakin seurassa. Tupakkasalongissa on tilaa 200 hengelle ja juuri sieltä löytyy laivamatkan tunnelma aidoimmillaan. Suurista ikkunoista voi seurata ohilipuvia maisemia samalla, kun nauttii laivan antimista, musiikista ja tanssista.
Laivan sisääntuloaulassa olevasta informaatiotaulusta saatte tietoa ravintoloiden, saunan ja muiden paikkojen aukioloajoista. Myös purserit ja laivaemännät ovat valmiita antamaan lisätietoja niitä halutessanne.
Tuliaisa kotiin löytyy laivan myymälästä. Edulliseen merihintaan tietenkin. Tullimääräysten puitteissa voitte ostaa muun muassa alkoholia, savukkeita, sikareja, makeisia ja parfyymeja.
Autokannella on tilaa 340 henilöautolle tai 38 rekalle ja 17 henkilöautolle.
On nautinto päästä välillä saunaan ja sen jälkeen uimaan. Bore Ykkösellä on Teitä varten sekä sauna että uima-allas. Jos Teillä ei ole mukana tarvittavaa uimapukua, niin niitä lainataan saunakassasta. Kampaajalle on syytä varata aika etukäteen.
Jytäjytää niille, jotka siitä pitävät. Kun yökerho avautuu niin suunnistakaa sinne, jos pidätte vauhdikkaasta menosta: sitä löytyy! Bore Ykkösen yökerhossa on rentotunnelma, baari- ja pöytiintarjoilut, tanssia, jytäjytämusiikkia ja ovet suljetaan vasta aamunkoitteessa.
Laivan konehuoneessa on neljä Wärtsilän Sulzer dieselmoottoria, jotka saavat laivan kulkemaan 22 solmun maksiminopeudella.
Mainos vuodelta 1973.
Alus liikennöi Silja Linen Helsinki - Tukholma -reitillä toukokuussa 1973.
Kesäkuussa liikennöinti jatkui Turku - Maarianhamina - Tukhoma -reitillä.
Sai pohjakosketuksen Fursundin luona Tukholman saaristossa marraskuussa 1973. Alus pystyi jatkamaan matkaansa heti haverin jälkeen omin voimin, hinaajan saattelemana, kohti Tukholmaa.
Keväällä 1974 m/s Bore I liikennöi Tukholmasta Helsinkiin jääkiekon mm-kisojen ajan.
m/s Bore I:n pienoismalli kuvattuna Forum Marinumissa.
m/s Bore I:n pienoismalli kuvattuna Silja Linella.
Sai pohjakosketuksen Föglön lähellä 30.5.1975, vauriot vähäisiä. Maaliskuussa 1976 alus ajoi karille Tukholman saaristossa lähellä Valörarnaa. Korjattavaksi AB Finnboda Varf:lle kuukauden ajaksi. Telakoinnin aikana alus kallistui kuivatelakan reunaa päin, tyhjennettäessä telakan allasta. Vauriot vähäiset. Maaliskuussa 1978 aluksella oli pohjakosketus noin tunnin matkan päästä Tukholmasta.
Huhtikuussa 1978 aluksella kuljettiin uraania Ruotsista Olkiluodon ydinvoimalalle.
Siljan laivoilla oli omat Fan Clubit, myös Bore Ykkösellä.
Mainos vuodelta 1978.
11.7.1980 alus myytiin Effoa - Suomen Höyrylaiva Oy:lle Bore Linen vetäydyttyä matkustajaliikenteestä.
Syyskuussa alus nimettiin m/s Skandiaksi.
Alus liikennöi Silja Linen Turku - Maarianhamina - Tukholma reitillä aina marraskuuhun 1982 asti, jonka jälkeen alus riisuttiin Turussa.
m/s Skandian pienoismalli kuvattuna Silja Linelle Tukholmassa ja m/s Galaxyn infoaulassa.
Huhtikuussa 1983 tehtiin sisopimus aluksen myynnistä Stena AB:lle syksyllä 1983. Ennen myyntiä alus aikarahdattiin norjalaiselle A/S Larvik-Fredrikshavnferjen -varustamolle toukokuun ajaksi. Asetettiin Larvik - Fredrikshavn -reitille
Kesäkuussa m/s Skandia saapui Turkuun ja se asetettiin Turku - Tukholma -reitille 22. elokuuta asti, jonka jälkeen riisuttiin Turussa. Vielä syyskuussa alus ehti parin viikon ajan liikennöidä Silja Linen Turku - Maarianhamina - Tukholma -reitillä ennen luovutusta uudelle omistajalle.
Lokakuun ensimmäinen päivä alus lähti Turusta Göterborgiin, missä se telakoitiin Cityvarvet -telakalla. Myytiin bahamalaiselle Stena Cargo Line Ltd.:lle. Telakalla alus luovutettiin omistajalleen, joka antoi alukselle nimeksi m/s Stena Baltica. Alukselle oli suunniteltu liikennöintiä Frederikshavn - Oslo -reitillä, mutta alus riisuttiin Göteborgissa.
Muutamaa päivää myöhemmin alus myytiin neuvostoliittolaiselle Baltic Shipping Co:lle. Marraskuussa alus luovutettiin uudistettuna ja m/s Ilich -nimisenä Göteborgin Cityvarvet -telakalta omistajalleen.
Toukokuussa 1984 m/s Ilich asetettiin ScanSov Linen Leningrad - Tukholma -reitille. Syyskuussa 1991 aluksen hoito siirtyi ruotsalaiselle Baltic Linelle (c/o Baltic Express Line AB, EffJohnin tytäryhtiö). Maaliskuusta joulukuuhun alus liikennöi Leningrad - Nynäshamn -reitillä. Joulukuussa 1995 alus takavarikoitiin Tukholmassa, maksamattomien palkkojen vuoksi.
Elokuussa 1996 alus myytiin ScanSov Transport -varustamolle, Penomi Shipping Co:n käyttöön. Lokakuussa alus lähti Tukholmasta Turun Korjaustelakalle remontoitavaksi. Sai nimeksi m/s Anastasia V. Alus kuitenkin takavarikoitiin Turussa maksamattomien laskujen vuoksi helmikuussa 2007. Toukokuussa alus myytiin Windward Venture Shipping Co:lle ja sai uudeksi nimekseen m/s Windward Pride. Lähti Turusta Karibialle, Windward Linesin liikenteeseen. Alus ehti liikennöida kuukauden Karibialla, ennen liikenteen lopettamista. Alus oli liian iso ja puutteellinen ilmastointi matkustajatiloissa oli haitaksi Karibian saariston lämmössä. Alus palasi takaisin Turkuun elokuussa.
Lokakuussa 1997 alus aikarahdattiin viideksi vuodeksi Estonian Shipping Co:lle. Nimettiin Baltic Kristinaksi ja asetettiin Estlinen Tallinna - Tukholma -reitille.
Lokakuussa 1998 alus vaurioitui myrskyssä, Porkkalan ja Suurupin välisellä merialueella, matkalla Tallinnasta Tukholmaan. Aluksen keulaan iskeytyi suuri aalto, jolloin runkolevyyn tuli muutaman neliömetrin painauma. Laivan vauhtia alennettiin 10 solmusta 5 solmuun. Tukholmaan laiva saapui viisi tuntia aikataulustaan myöhässä, mukanaan 300 matkustajaa. Korjattiin Turussa.
Lopetti liikennöimisen Estlinen Tallinna - Tukholma -reitillä 22.12.200.
Aikarahdattiin Hansatee Shipping -varustamolle 23.122000 ja asetettiin Paldiski - Kapellskär -reitille. Vuodenvaihteessa vastuu Viron ja Ruotsin välisestä liikenteestä siirtyi virolaiselle Hansatee A/S:lle. Syyskuussa 2002 Riga Sea Line antoi etukäteistarjouksen laivasta ja lokakuussa alus lopetti liikennöimisen Hansatee Tallinkin Paldiski - Kapellskär -reitillä.
Alus myytiin Riga Sea Linelle 10.10.2002 ja rekisteröitiin Latviaan. Joulukuussa alus asetettiinRiika - Tukholma -reitille.
Lokakuussa 2005 alus asetettiin saartoon Riikassa, varustamon taloudellisten ongelmien vuoksi. Joulukuussa alus myytiin huutokaupassa Freeport of Riga -yhtiölle. Maaliskuussa 2006 alus hinattiin matkustajaterminaalista Riga Shipyard -telakalle.
Heinäkuussa 2006 suunniteltiin aluksen rahtaamista italialaiselle Express Linelle, osto-optiolla, mutta suunnitelmista ei tullutkaan mitään. Helmikuussa 2007 alus myytiin huutokaupassa 1 120 000 eurolla saksalaiselle Euro 7 Fernseh & marketing, GmbH -yhtiölle. Alus sai nimekseen m/s Atlas 1 ja se liputettiin Panamaan. Kesäkuussa alus lähti Riiasta kohti Turkin Tuzlaa ja heinäkuusta elokuuhun alus rahdattiin Lineas Maritimas Europeas S.A. -yhtiölle, sai nimekseen m/s Badis ja se asetettiin liikenteeseen Almeria - Al Hoceima -reitille.
Lokakuussa 2007 alus myytiin panamalaiselle Ventouris Ferries -varustamolle. Luovutettiin uudelle omistajalle marraskuussa nimellä m/s Rigel ja asetettiin joulukuussa Bari - Durres -reitille.
Vuonna 2013 nimeksi vaihdettiin m/s Rigel I ja alus liikennöi edelleen Ventouris Ferriesin liikenteessä.
Muista Siljan Turun laivoista pääset lukemaan klikkaamalla tästä.
Muista Siljan Turun laivoista pääset lukemaan klikkaamalla tästä.
