Långnäs: Lasipalatsin loistosta saariston solmukohdaksi

Nopeuden ollessa valttia Siljavarustamo päätti rakentaa oman lauttasataman Långnäsiin, Ahvenanmaalle. 

Långnäs sijaitsee kolmisenkymmentä kilometriä Maarianhaminasta itään ja sieltä on ruotsinlaivojen väylälle vain merimailin matka. Pysähdys Långnäsissä Maarianhaminan sijaan nopeutti matkaa ja vähensi polttoaineen kulutusta.

Lumparlandin Osuuskauppa alkoi vuonna 1921 suunnitella tien ja hörylaivalaiturin rakentamista Långnäsiin. Hankeesta luovuttiin sen kalliin hinnan vuoksi. Vuonna 1926 tie- ja laiturihanke toteutui. Myöhemmin rakennettiin Långnäsin lauttarantaan myös tavaramakasiini ja tilapäinen odotustila ja vuonna 1935 rakennettiin vielä kalkkimakasiini.

Sen jälkeen, kun Långnäs oli saanut satamansa, myös höyrylaivaliikenne alkoi käynnistyä. Moneen muuhun Lumparlandin höyrylaivasatamaan saapui enää harvemmin laivoja Långnäsin sataman valmistumisen jälkeen.

Långnäsiin rakennettiin arkkitehti Bengt Lundstenin suunnittelema ns. uuden ajan matkustajapaviljonki. Sen arkkitehtoninen ratkaisu oli persoonallinen: toisesta päästä kallioon ankkuroitua lasi-teräs-rakennusta kannattivat betonipalkit ja tukivaijerit. Rakennuksen ulkoseinät olivat suurimmaksi osaksi lasia, jotta yleisön orientoituminen olisi helppoa. Samalla rakennus tällä tavoin liittyi aktiivisemminen itse matkatapahtumaan.

Rakennuksen alle jäi katettu tila, jota käytettiin autojen tullaukseen. Varsinaisen paviljongin alla oli lisäksi tullin ja poliisin tarvitsemat aputilat. Paviljongissa oli myös pieni kahvila. Rakenteellisesti itse palviljonki osaa voitiin verrata siltaan, joka harvoilla pääpilareilla seisoi laituritasolla ja tästä syystä se myös suhteellisen vähän häiritsi alapuolella ollutta liikennettä. 

Rakennus oli sijoitettu kohtisuoraan laituria vasten siten, että ylätasolle pysähtyneistä busseista matkustajat pääsivät rakennuksen kautta mahdollisimman lähelle aluksia. Tällä tavoin saatiin myös laivojen satama-aika supistettua minimiin. 

Rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa sijaitsi varasto sekä satamapoliisin konttori. 

Rakennuksen toisessa kerroksessa sijaitsi Tullin päivä- ja yöpymistilat. 

Matkustajapaviljongin alemmassa kerroksessa sijaitsi odostushalli, kioskit, kahvila, keittiö ja henkilökunnan tiloja. Tästä kerroksesta oli myös kulku laivoihin.

Matkustajapaviljongin ylimmässä kerroksessa oli sisääntulo- ja lipunmyyntihalli, Siljavarustamon konttori sekä tullaushalli ja tullintarkastajat.

Ensimmäinen käynti Långnäsin satamaan tehtiin Nordialla 1.3.1965.

Tuolloin kyydissä oli vain rakennusyrittäjän lastattuja kuorma-autoja matkustajapaviljongin rakennustyömaalle. 

Matkustajapaviljonki rakenteilla.

Pääurakoitsijana toimi turkulainen rakennusliike Oy Arvi Ahti. 

Matkustajapaviljongin harjannostajaiset kesällä 1965.

Liikenne Långnäsin sataman kautta alkoi 1.11.1965.

Långnäsin sataman oli tarkoitus toimia Ahvenanmaan talvisatamana, koska Maarianhaminan sataman sisääntuloväylä jäätyi helpommin kovina talvina. Myös tieyhteydet Maarianhaminan ja Långnäsin välillä paranivat sataman ansiosta.

Siljavarustamon liikenteen aloittamisen jälkeen myös maakunta investoi omaan satamaan, joka rakennettiin Siljavarustamon laiturin viereen. Liikenne saaristolautoilla käynnistyi vuonna 1967

Katso Ylen video Långnäsin sataman avajaisista (ruotsiksi).

Turusta lähtevien laivojen aikataulu.

Matkustajapaviljonki laivalta kuvattuna.

m/s Nordia Långnäsin satamassa.

Joulukuussa 1965 aloitti m/s Holmia liikennöimään Naantalista Långnäsin kautta Tukholman Värtanille.

Liikenne keskeytyi jäätilanteen vuoksi 9.2.1966 ja jatkui jälleen 4.3.1966. 15.3.1966 Holmia painaumia kylkiinsä jäissä, matkalla Ruotsista Turkuun, minkä vuoksi joutui telakalle korjattavaksi. Liikenne jatkui jälleen 5.4.1966.

Turun laivojen aikataulu alkuvuodesta 1966. 

Vaikean jäätilanteen vuoksi Norrtäljen sijasta liikennöitiin Tukholmaan 2.2.-8.2.1966.

8.2.-14.2.1966 välisenä aikana Tukholman sijasta liikennöitiin Nynäshamniin, jonka jälkeen liikenne keskeytettiin 1.3.1966 asti. 

Skeppsbronille liikennöivillä laivoilla oli myös ongelmia vaikean jäätilanteen vuoksi. Skeppsbronin laivat aloittivat pysähtymään Långnäsin sijasta Maarianhaminassa 15.5.1966 alkaen ja lopettivat poikkeamasta Ahvenanmaalla lokakuusta 1966 lähtien. 

Matkustajapaviljonki mereltä päin kuvattuna.

Kesällä 1966 Turku - Norrtälje -reitin laivat pysähtyivät Långnäsissä yövuorolla.

7.5.1966 liikennöimisen aloittanut m/s Fennia liikennöi kesällä suoraan Turusta Tukholman Värtanille. Långnäsissa pysähdyttiin 4.9.1966 alkaen.

Naantalista Tukholman Värtanille liikennöivä m/s Holmia poikkesi Långnäsissa yöllä. Naantali - Tukholma -reitin liikenne lopetettiin kannattamattomana 28.9.1966.

m/s Nordia Långnäsissa.

Aikataulu lokakuu 1966 - huhtikuu 1967. 

16.10.1966 m/s Fennia ajoi yöllä karille Bogskärin luona, noin kilometrin verran väylästä sivussa. Pääsi jatkamaan liikennöintiä telakoinnin jälkeen 17.12.1966. 

m/s Fennia Långnäsin satamassa.

Norrtäljen laivat pysähtyivät kesällä 1967 Långnäsissa yövuoroilla ja toukokuussa sekä päivävuoroilla 1.5.-12.5. ja 4.9. alkaen. m/s Fennia pysähtyi Långnäsissä ainoastaan lauantaisin matkalla Tukholmasta Turkuun. 

4.9.1967 avasi Siljavarustamo uuden reitin Paraisilta Långnäsin kautta Kapellskäriin. 

Parainen - Kapellskär -reitin aikataulu ja hinnat.

Långnäsin satama syksyllä 1967.

m/s Holmia Långnäsin satamassa syksyllä 1967.

Turku - Långnäs - Norrtälje -reitin aikataulu lokakuu 1967 - huhtikuu 1968.

Liikenne Paraisilta Kapellskäriin päättyi 1.2.1968. Liikenne Paraisilta käynnistettiin uudelleen 10.4.1968, mutta päätesatama oli vaihtunut Norrtäljeksi.

Kesällä 1968 Långnäsissa pysähtyivät Turku-Norrtälje-reitin yövuorot sekä Paraisilta Norrtäljeen liikennöivä m/s Holmia. Syyskuussa m/s Holmia aloitti liikennöimään Maarianhaminan kautta.

1.10.-31.12.1968 Turku-Norrtälje-reitin päivävuorot pysähtyivät arkisin Långnäsissa ja viikonloppusin Maarianhaminassa. Vuoden 1969 alusta Långäsissa pysähdyttiin aamu- ja yövuoroilla.

Marraskuussa 1968 m/s Ilmatar törmäsi m/s Botnian kylkeen Stora Gottholmenin ja Stockgrundin Ahvenanmaan itäpuolella, lähellä Långnäsin satamaa. Onnettomuudessa kuoli kuusi ihmistä. 

Katso m/s Botnian kapteenin haastattelu Yle Areenasta (ruotsiksi).

Katso m/s Botnian matkustajien haastattelu Yle Areenasta,

Katso Ylen video m/s Botnian ja m/s Ilmattaren vahingoista.

Katso Ylen video m/s Botnian ja m/s Ilmattaren vahingoista.

Kesällä 1969 Turku-Norrtälje -reitin yövuorot sekä Paraisilta illalla lähtevä m/s Holmia pysähtyivät Långnäsissa.

1.9.1969 - 6.1.1970 Turku-Norrtälje-reitin yövuorot pysähtyivät  Långnäsissa ja pävävuorot Maarianhaminassa. 7.1.1970 alkaen Långäsissa pysähdyttiin aamu- ja yövuoroilla.  Paraisilta illalla lähtevä m/s Holmia pysähtyi Långnäsissa ajalla 1.9.-6.9.1969.
ilta

Kesällä 1970 Turku-Norrtälje -reitin yövuorot sekä Paraisilta illalla lähtevä m/s Holmia pysähtyivät Långnäsissa. Liikenne Paraisilta lopetettiin 31.8.1970.

Syksyllä 1970 klo 23.30 Turusta ja klo 22.30 Norrtäljestä lähtevät vuorot pysähtyivät Långnäsissa. 10.1.1971 lähtien kaikilla Turusta Norrtäljeen liikennöivillä vuoroilla pysähdyttiin Långnäsissa.

Kesällä 1971 ainoastaan Turku - Norrtälje -reitin yövuorot pysähtyivät Långnäsissa.

1.9.1971 -9.1.1972 Turku-Norrtälje-reitin yövuorot pysähtyivät  Långnäsissa ja pävävuorot Maarianhaminassa. 10.1.1972 alkaen Långäsissa pysähdyttiin aamu- ja yövuoroilla.

Kesällä 1972 ainoastaan klo 23.30 Turusta ja klo 22.30 Norrtäljestä lähtevät vuorot pysähtyivät Långnäsissa. Maarianhaminan ja Norrtäljen välillä liikennöi myös "kesälaiva" m/s Bonanza.

Talvikaudella 1972-73 Långnäsissä pysähtyivät ainostaan Turku - Norrtälje -reitin yövuorot. 

Kesällä 1973 ainoastaan klo 23.30 Turusta ja klo 22.30 Norrtäljestä lähtevät vuorot pysähtyivät Långnäsissa. 

Talvikaudella 1973-74 Långnäsissä pysähtyivät ainostaan Turku - Norrtälje -reitin yövuorot. 

Kesällä 1974 Turku - Norrtälje -reitillä liikennöivät m/s Nordia ja m/s Skandia. Långnäsissä pysähdyttiin ainoastaan yövuoroilla. Kesän jälkeen molemmat laivat lopettivat liikennöimisen Silja Linen laivastossa.

Syksyllä liikenne Turun ja Norrttäljen välillä jatkui m/s Botnialla ja m/s Florialla. Edelleen Långnäsissä pysähdyttiin vain yövuoroilla. Liikenne Långäsin satamaan päättyi päättyi 1.1.1975. 

*) Kaikki aikataulutiedot ovat kerätty saatavilla olevista Siljavarustamon ja Silja Linen julkaisemista aikatauluista.  Aikataulutietoja on tarkistettu myös ns. "virka-aikatauluista". 1960-1970-luvuilla aikataulut julkaistiin pitkälle aikavälille ja ne painettiin kuukausia ennakkoon. Tämän vuoksi aikatauluissa saattaa olla virheitä, jos saatavilla ei ole ollut kyseisen aikataulun päivitettyä versiota. 

Liikenteen päättymisen jälkeen satama jäi Silja Linen omistukseen. Vuonna 1988 Silja Line myi sataman Lumparlandin kunnan perustamalle Långnäs Hamn Ab:lle. Vuodesta 1992 lähtien Långnäs Hamn Ab on ollut Ahvenanmaan maakuntahallituksen kokonaan omistama. Huonokuntoinen terminaalirakennus purettiin syksyllä 1993.

EU:n sisämarkkinoilta verovapaa myynti poistui heinäkuussa 1999. Ahvenanmaan erityisaseman ansiosta verovapaa (tax-free) myynti jatkui Ahvenanmaan ja manner-Suomen välisessä sekä Ahvenanmaan kautta kulkevassa laivaliikenteessä, Tämä johtuu siitä, että Ahvenanmaa on EU:n verounionin ulkopuolella, mikä mahdollistaa alkoholin, tupakan ja muiden tuotteiden verottoman myynnin laivoilla.

Långnäsiin valmistui 32 miljoonaa markkaa maksanut satama ripeässä aikataulussa. 1,5 hehtaarin alueelle rakennettiin uusi laituri, terminaali ja 150 metrin mittainen matkustajasilta. Uudenaikainen matkustajasilta johtaa laivoista kodikkaaseen, saaristolaistyyliseen terminaalirakennukseen. Silja Linen Turun laivat alkoivat pysähtyä jälleen Långnäsissä 1.7.1999 alkaen, pääasiassa yövuoroilla.

Terminaalirakennus ja matkustajasillat kesällä 2006.

Vanhan matkustajapalviljongin portaat ja kaiteet olivat paikoillaan vielä kesällä 2006.

Tästä pääsi aikoinaan moderniin satamapaviljonkiin.

Vanhan matkustajapavlijongin alapuolella sijainnut osa rakennuksesta on edelleen pystyssä. Se on vaan saanut katon päällensä.

Långnäsin autokenttä kuvattuna vuonna 2006. 

Autolähtöselvitys kesällä 2006.

Matkustajaputki ja autojen odotuskaistat.

Autoja odottamassa autokentällä kesällä 2013.

Långnäsin satama laivalta katsottuna kesällä 2013.

Långnäsin satama ja m/s Fjärdvägen joulukuussa 2016.

Joulukuussa 2019 valmistui nykyisen terminaalirakennuksen laajennus- ja uudistustyöt.

Silja Linen autolähtöselvitys lokakuussa 2020.

m/s Fjärdvägen Långnäsissa lokakuussa 2020. 

Uudistettu terminaali kuvattuna lokakuussa 2020.

Långnäsin terminaalin sisätiloja lokakuussa 2020.

Opasteita matkustajaputkessa lokakuussa 2020.

Långnäsin satama ja m/s Fjärdvägen lokakuussa 2020.

Långnäsin autoramppeja sekä matkustajasiltoja syksyllä 2020

m/s Baltic Princess Långnäsissa joulukuussa 2020.

Vuonna 2021 Långnäsin satama sai automaattisen alusten kiinnitysjärjestelmän (AutoMoor).

Järjestelmä käyttää tyhjiöimukuppeja (vacuum pads), jotka tarttuvat aluksen kylkeen ja pitävät sen paikallaan, ilman laivasta heitettäviä köysiä. Alus voidaan kiinnittää alle minuutissa ja irrottaa noin 30 sekunnissa, mikä nopeuttaa satamakäyntejä merkittävästi.

Långäsin satamaan on suunniteltu jo useamman vuoden ajan uutta terminaalirakennusta ja vasta noin vuosi sitten pystyttiin aloittamaan uuden terminaalin maarakennustyöt.

Långnäsin satama sai rakennusluvan vuonna 2023, mutta rakentamisen aloitus viivästyi, koska Lundqvist Rederiernan toimitusjohtaja ja Viking Linen entinen hallituksen puheenjohtaja Ben Lundqvist valitti päätöksestä Ahvenanmaan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätös hylättiin vasta kesäkuussa 2024. Joulukuussa 2024 aloitettiin maanrakennustyöt ja uuden terminaalin on määrä valmistua vuonna 2026.

Uusi, 16 metriä korkea terminaali on nyt nousemassa tontille.  Terminaali rakennetaan aluksi kahteen kerrokseen, joiden yhteispinta-ala on noin 500 neliömetriä. Uusi terminaali on noin kolmen miljoonan euron investointi.

Uusi terminaali rakennetaan ensisijaisesti palvelemaan Finnlinesin kasvavaa matkustajaliikennettä Naantali–Långnäs–Kapellskär-reitillä. 

Piknik-risteilijöitä varten rakennetaan ensisijaisesti meren lähelle sijoittuva ilmava transithalli. Merinäköalan lisäksi sijainti tarkoittaa lyhyttä kävelymatkaa ilman portaita tai hissejä laivojen käytävien ja terminaalin välillä. 

Rakennusta voi mukauttaa tarpeiden mukaan tulevaisuudessa. Tarvittaessa kerrosten määrää voidaan  lisätä kahdesta neljään nykyisessä rakennuksessa. Lattioita kannatteleviin pilareihin on tehty lisärakennuksia, jotka mahdollistavat lisäkerrosten rakentamisen helpommin.

Aluksi kuitenkin uutta terminaalia käyttävät vain Finnlinesin piknik-matkustajat, kun taas vanha terminaali palvelee edelleen säännöllistä liikennettä.

Tällä hetkellä Silja Linen Turku - Tukholma -reitillä liikennöivä m/s Baltic Princess pysähtyy Långnäsissä päivällä ja yöllä. Silja Linen lisäksi satamasta liikennöivät Viking Line Turkuun ja Tukholmaan, Finnlines Naantaliin ja Kapellskäriin sekä Eckerö Link Naantaliin. 

Ålandstrafikenin eteläinen linja alkaa Långnäsistä Lumparlandissa ja Galtbystä Korppoossa Suomen mantereella. Välisatamat reitillä ovat: Överö, Sottunga, Husö, Kyrkogårdsö ja Kökar. Lisäksi Långnäsista liikennöidään liikennöi poikittaisreittiä Kumlingen Snäcköön. Poikittaisreitti mahdollistaa matkustamisen pohjoisen ja eteläisen linjan välillä ilman, että tarvitsee poiketa Ahvenanmaan mantereen kautta.