Siljan Turun laivat - m/s Silja Star

Alun perin Viking Linen laivastossa liikennöinyt m/s Viking Sally siirtyi liikennöimään Silja Linen liikenteeseen toukokuussa 1990.

Rederi Ab Sally tilasi aluksen Jos L. Meyerin telakalta Papenburgista  syyskuussa 1979. Alus laskettiin vesille 26.4.1980 ja samalla Anna Johansson kastoi aluksen m/s Viking Sallyksi.

m/s Viking Sally luovutettiin Rederi Ab Sallylle 29.6.1980 ja heinäkuussa alus asetettiin Viking Linen liikenteeseen Turku - Maarianhamina - Tukholma ja Naantali - Maarianhamina - Kapellskär -reiteille.

Rederi Ab Sally ajautui huomattaviin taloudellisiin vaikeuksiin 1980-luvun puolivälissä. Lopulta yhtiö joutuikin pääasiallisen velkojansa Yhdyspankin haltuun. Pankki myi haltuunsa joutuneen varustamon vuonna 1987 varustamoyhtiö EffJohnille, joka oli Silja Linen osakasvarustamoiden Effoan ja Johnson Linen tarkoitusta varten perustama yhtiö.

Lokakuussa 1987 Rederi Ab Sally vetäytyi pois Viking Linen liikenteestä ja m/s Viking Sally vuokrattiin miehittämättömänä Rederi Ab Slitelle Viking Linen liikenteeseen.

m/s Silja Serenaden myöhästymisen vuoksi, m/s Viking Sally asetettiin Silja Linen liikenteeseen toukokuussa 1990 m/s Silja Star -nimisenä.

"Nyt voit nauttia risteilystäsi Turusta paitsi tutulla Svealla, myös Silja Starilla, joka tarjoaa sinulle ja ystävällesi uusia merellisiä elämyksiä aina marraskuuhun asti. Silloin aloittaa Helsingin linjalla liikennöintinsä uusi Silja Serenade ja tuttu Wellamo palaa takaisin Turkuun. Sinua palveleva henkilökunta on tuttuja, ammattitaitoisia Siljalaisia. Niinpä uskallamme luvata sinulle korkealaatuista Silja-palvelua, jota ole aina tottunut saamaan. "Meistä starilaisista" on sekä jännittävää että hauskaa tarjota matkustajillemme monien elämysten matka uudesti syntyneellä Silja Starilla. Siihen velvoittaa jo aluksen nimikin; Silja Star tarkoittaa laivastossamme hyvän palvelun viihtyisää ilmapiiriä, jota aiomme vaalia parhaamme mukaan." Silja Starin kapteeni miehistöineen.

"Valkoinen Silja Star aloittiliikennöimisen Turun ja Tukholman välillä toukokuussa 1990. Sitä ennen laiva oli uudistunut sekä sisältä että ulkoa. Aluksen tutut värit tunnistat jo kaukaa."

"Olemme verhoilleet sisätiloja ja vaihtaneet mattoja sekä muuttaneet yksityiskohtia. Perheille teimme uuden grilliravintolan aivan pallomeren viereen ja Cafeteriasta saat todella mukavan hintaisia ruokalajeja."

"Lapset olemme huomioineet aivan erityisesti. Iso leikkihuone leikkitäteineen sekä miniautorata (sään salliessa) tuovat aivan uutta sisältöä lapsiperheiden matkaohjelmaan. Silja eturivin keittiöpäälliköt ovat henkilökohtaisesti huolehtimassa, siitä että perinteinen voileipäpöytä ja á la Carte -ravintolan ruokalistat tyydyttävät herkkusuidenkin vaatimukset." (Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi.)




"Iltasi aloitat vaikka saunan rentouttavassa lämmössä. Sen jälkeen siirryt ruokailemaan tai nautit ikivihreistä sävelmistä - luonnollisesti elävän musiikin tahdittamana. Todelliseen vauhtiin pääset diskossa, jossa meno jatkuu pikkutunneille asti. Loput sinun on pakko kokea itse. Me "starilaiset" toivotamme sinut sydämellisesti tervetulleksi."



m/s Silja Starin kansikartta Silja Linen Myyntitieto 2/90 -oppaasta. (Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi)

m/s Silja Starin hyttikuvaukset.

m/s Silja Star

Aikataulut touko-heinäkuulta.

m/s Silja Star.

Aikataulut elo-syyskuulta.

m/s Silja Star.

 Aikataulut loka-marraskuulta.

Marraskuussa alus suuntasi jälleen Naantaliin telakoitavaksi ja Silja Linen logojen tilalle maalattiin Wasa Linen logot.

29.11.1990 alus sai uudeksi nimekseen m/s Wasa King. (Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi)

Helmikuussa 1991 alus saapui Vaasaan ja aloitti liikennöimisen Vaasa-Uumaja -reitillä 15.2.1991.

"Wasa Linelle kaikki matkustajat ovat kingejä!"

"Pohjanlahden suurin Tax Free-myymälä" (Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi)

Kesäkauden 1991 m/s Wasa King liikennöi Vaasa -Sundsvall -reitillä.

m/s Wasa Kingin sisätiloja. (Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi)

m/s Wasa Kingin kokousosasto.

Syksyllä 1991 m/s Wasa King siirtyi Vaasa - Uumaja -reitille.

Lama oli vähentänyt matkustajamääriä ja tuottoja myös Merenkurkun liikenteessä. Toiminnan tulo oli tappiollista. Vuoden 1992 lopulla solmittiin sopimus m/s Wasa Kingin myynnistä. 30. joulukuuta 1992 alus poistettiin liikenteestä ja riisuttiin Vaasassa.

Vuoden 1992 lopulla tehtiin päätös Wasa Linen toimintojen siirtämisestä Silja Linelle 1.1.1993 merkittävien rationalisointihyötyjen aikaansaamiseksi ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

m/s Wasa King myytiin 5. tammikuuta 1993 tukholmalaiselle Nordström & Thulin -varustamolle,  EstLinen liikennettä varten  ja alus sai nimekseen m/s Estonia ja kotisatamakseen Tallinnan.

Alus asetettiin EstLinen Tallinna - Tukholma -reitille 1.2.1993.

m/s Estonia Tukholmassa Frihamnenin satamassa.

27.9.1994 alus lähti Tallinnasta kohti Tukholmaa.

m/s Estonian uppoaminen tapahtui keskiviikkona 28. syyskuuta 1994 kello 1.50 sen ollessa matkalla reitillään Tallinnasta Tukholmaan. Estonian aikataulunmukainen saapumisaika Tukholmaan oli 9.30, mutta noin kello 1.15 aluksen keulavisiiri repeytyi irti aaltojen voimasta ja vettä alkoi tulvia autokannelle. Tästä johtuen alus kallistui aluksi noin 15 astetta, ja pian sen jälkeen 30–40 astetta oikealle. Kallistuma sai aikaan myös sen, että vettä alkoi tulvia sisään myös aaltojen rikkomista ovista ja ikkunoista. (Taulu kuvattu Viron merimuseossa kesällä 2016)

Kallistumisen jälkeen alusta ei olisi voitu enää pelastaa. Aluksen uppoaminen oli nopeaa ja väistämätöntä. Hylyn sijaintipaikka on kansainvälisellä merialueella noin 22 meripeninkulmaa (40 kilometriä) Utöstä eteläkaakkoon. Hylky lepää noin 80 metrin syvyydessä.

Aluksella oli onnettomuushetkellä 989 ihmistä, joista 852 sai surmansa. Kaikkiaan 137 laivalla ollutta eli 94 matkustajaa ja 43 miehistön jäsentä pelastettiin merestä onnettomuuspaikalla. Kuolleiden joukossa oli 17 eri maan kansalaisia. Suurin osa uhreista oli ruotsalaisia ja virolaisia.

m/s Estonian muistomerkki "Katkennut linja" Tallinnassa.

Mustasta graniitista veistetyn, katkennutta kaarta esittävän suurikokoisen teoksen suunnittelivat kuvanveistäjä Villu Jaanisoo ja arkkitehti Jorma Mukala. Veistokseen liittyy suuri muistokivi, johon on kaiverrettu jokaisen merionnettomuudessa kuolleen matkustajan tai miehistön jäsenen nimi.

Muistomerkki sijaitsee Suuren rantaportin bastionilla, aivan Paksun Margareetan tornin vieressä. Paksun Margareetan tornissa sijaitsee Viron merimuseo.

m/s Estonian pienoismalli Viron merimuseossa.

EstLinen tuotteita Viron merimuseossa.

m/s Viking Sallyn laivakello Viron merimuseossa.

m/s Estonian pelastusrengas Viron merimuseossa.

Muista Siljan Turun laivoista pääset lukemaan klikkaamalla tästä.