100 vuotta Helsingistä Tukholmaan - Kolme uutta lippulaivaa

Vuonna 1975 Helsingin linjan ensimmäiset autolautat korvattiin uudemmilla ja isommilla aluksilla.

Kaikki kolme osakasvarustamoa tilasivat kesäkuussa 1973 laivat samalta Dubigeon-Normandien telakalta Ranskasta, mistä m/s Aallotar ja m/s Svea Regina oli tilattu.

Uusien laivojen luvattiin tuoda tullessaan aivan uutta tasoa matkustajaliikenteeseen Suomen ja Ruotsin välille. Niiden kerrottiin olevan suurimmat ja parhaiten varustellut.

Kokouksia varten laivoille oli suunniteltu kolmen kokoushuoneen kokousosasto varusteluineen ja palveluineen.

300 paikkaisen ruokasalin lisäksi oli laivoille suunniteltu itsepalvelucafeteria ja Grilli-ravintola.

Lapsille oli oma leikkihuone, minkä läheisyydessä sijaitsivat lepotuolisosasto, myymälä ja parfyymikioski.

Hyttipaikkoja olisi 800 ja ne olivat sijoitettuna pääasiassa keulaosaan.

Jokaisessa hytissä tulisi olemaan oma wc ja suihku. Koska hyttien varustus oli kaikissa hyteissä sama oli Luksus, A- ja B-jaottelut tehty hytin koon ja sijainnin mukaan.

Ensimmäisenä kolmikosta valmistui Stockholms Rederi AB:n m/s Svea Corona. Alus oli laskettu vesille 19.7.1974 ja varustamolle se luovutettiin 19.5.1975.

Laiva kastettiin Tukholmassa 23.5.1975 ja seuraavana päivänä vietettyjen "avoimet ovet"-tapahtuman jälkeen laiva asetettiin liikenteeseen m/s Svea Reginan tilalle.

Telakalla m/s Svea Corona pääsi käymään jo kesäkuussa 1975, kun keulapotkuri oli mennyt epäkuntoon.

m/s Svea Corona.

Toisena kolmikosta valmistui Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön m/s Wellamo. Alus oli laskettu vesille  15.9.1974 ja varustamolle se luovutettiin 9.7.1975.

Alus saapui Helsinkiin 14.7.1975 ja 17.7.1975 Hilkka Honkajuuri kastoi aluksen, minkä jälkeen se asetettiin liikenteeseen m/s Aallottaren tilalle.

m/s Wellamo juhlaliputettuna.

m/s Wellamo.

Viimeisenä kolmikosta valmistu Höyrylaiva Osakeyhtiö Boren m/s Bore Star. Alus oli laskettu vesille 30.1.1975 ja varustamolle se luovutettiin kasteen jälkeen 2.12.1975.

Silja Linen liikenteeseen m/s Bore Star ei heti päässyt, vaan se rahdattiin Finnlinesin risteilyliikenteeseen talvikaudeksi. m/s Finnparter -markkinointinimellä laiva liikennöi pääasiassa Kanarialla ja Afrikan länsirannikolla.

Lippulaivojen läpileikkaus. (Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi.)

Seitsemännellä kannella sijaitsi hyttien lisäksi kokousosasto 140 hengelle. Kuudennella kannella sijaitsi tanssisalonki, yökerho ja grilliravintola sekä hyttejä. Viidennellä kannella oli puolestaan ruokasali, cafeteria ja hyttejä. (Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi.)

Neljänneltä kannelta noustiin laivaan ja siellä hyttein lisäksi sijaitsivat purserin toimisto, myymälä, parfyymikioski, lepotuolisosasto ja lasten leikkihuone. Toinen ja kolmas kansi olivat autokansia ja niiden sivuille oli myös sijoitettu hyttejä. Ensimmäisellä kannella puolestaan sijaitsi saunat ja uima-altaat sekä hyttejä. (Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi.)

Purserin toimisto.

Ilman hyttiä matkustaville oli varattu 155 lepotuolia. Lepotuoliosastot olivat erikseen tupakoiville ja tupakoimattomille.

Lasten leikkihuone.

Parfyymit ja kosmetiikka ostettiin erillisestä kioskista.

Muut tuliaistuotteet olivat sijoitettu valintamyymälään.

Cafeteriassa oli 227 asiakaspaikkaa.

Cafeteria.

Cafeterian yhteydessä oli kaksi kabinettiä 45 ja 35 hengelle.

Grilliravintolassa tarjoiltiin a la carte -annoksia.

m/s Svea Coronan Grillin ruokalista vuodelta 1977. (Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi.)

Grilliravintolan vieressä sijaitsi 116 paikkainen yökerho, 26 paikkainen baari.

Perässä sijaitsi 180 paikkainen salonki.

Pelikoneilla pystyi kokeilemaan onneaan.

Laivan ruokasaliin mahtui 300 ruokailijaa.

Ruokasali.

Ruokasalissa oli tarjolla perinteiset voileipäpöydän herkut.

Hyttikuvaukset.

Luksushytti.

1. katergorian hyttejä.

2. ja 3 kategorian hyttejä.

Saunaosasto sijaitsi autokannen alapuolella.

Kokousosaston aula.

Kokoushuone.

Komentosilta sijaitsi 23 metriä merenpinnan yläpuolella.

Aurinkokansi.

Autokannelle mahtui 240 henkilöautoa.

Toukokuussa 1976 m/s Bore Star saapui Suomeen ja Silja Linen liikenteeseen. Ensimmäiset vuorot alus liikennöi Turusta Tukholmaan.

Kesällä 1976 kaikki kolme sisarusta liikennöivät Helsingin ja Tukholman välillä.
(Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi.)

Lähtöjä molemmista satamista oli päivittäin kaksi.

Talvikauden 1976 - 1977 m/s Bore Star oli jälleen Finnlinesin risteilyliikenteessä.

Kesällä 1977 Helsingin ja Tukholman välistä liikennettä hoiti kolme laivaa ja lähtöjä molemmista satamista oli kaksi päivässä.

Kesän jälkeen m/s Svea Corona siirrettiin talvikaudeksi Turku - Tukholma -reitille ja Helsigin linjalla liikenne jatkui m/s Wellamolla ja m/s Bore Starilla yhdellä päivittäisellä vuorolla molemmista satamista.

Kesä 1978 liikennöitiin taas kolmella laivalla.

Nykyrahaksi muutettuna matka Helsingistä - Tukholmaan ilman hyttiä maksoi 48,20 - 59,65 euroa. Päivä Tukholmassa risteily puolestaan nykyrahaksi muutettuna maksoi 138,60 euroa / henkilö, hinta sisälsi ruokailut ja matkat ilman hyttipaikkaa.

Kesän jälkeen m/s Svea Corona siirrettiin Turku - Tukholma -reitille.

Helsinki - Tukholma -reitillä liikennettä jatkoivat m/s Wellamo ja m/s Bore Star yhdellä päivittäisellä lähdöllä molemmista satamista.

Aikataulu talvella 1979.

Kesäkuussa 1979 Effoa - Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö ja Stockholms Rederi AB Svea tilasivat kumpikin uudet laivat Helsingin linjalle. Kyse oli niin sanotusta Futurum -hankkeesta. Boren hallitus päätti yllättäen olla sijoittamatta rohkeaan Futurum -hankkeeseen. Suurimittaisten kansainvälisten neuvottelujen jälkeen Wärtsilän Turun telakka sai tilauksen.

Kesällä liikennöitiin reittiä taas kolmella laivalla.

Syksyn saapuessa oli taas m/s Svea Coronan aika siirttyä Turun ja Tukholman väliselle reitille.

Marraskuussa 1979 Belgialainen rahtilaiva m/s Bella Gulf Mercury törmäsi sumussa  m/s Wellamoon Lidingön länsipuolella, Tukholman saaristossa. m/s Wellamon keulalevyjä vaurioitui törmäyksessä. Kuvassa alus saapumassa Helsinkiin törmäyksen jälkeen.

m/s Wellamo

"Merkittävä osa kaikesta, mitä Suomi ostaa ja myy kulkee meriteitä pitkin. Siksi meriteiden on oltava avoinna vuoden ympäri, kesät talvet. Meillä ei ole varaa olla ilman näitä yhteyksiä ja siksi jäätkään ei saa olla esteenä. Laivat on rakennettava siten, että ne pystyvät kulkemaan myös vaikeissa jääolosuhteissa. Kuten Silja Linen alukset, jotka kuuluvat suomalaiseen jääluokkaan A1. Tämän vuoksi valkoiset laivat pysyvät aikataulussa jääolosuhteista riippumatta. Se on meille tärkeää, koska se on tärkeää matkustajillemme ja vielä tärkeämpää niille yrityksille ja kuljetusyhtiöille, joiden toiminnalle säännöllinen, luotettava laivaliikenne on elinehto. 

Silja Line on 70-luvulla kuljettanut laivalla 550.000 rekkaa ja 5,4 miljoonaa tonnia yksikkölastia. Matkustajia laivoilla on samana aikana ollut 14,4 miljoonaa. Suomi on kuin saari ja Silja Line on sen yhteys muuhun maailmaan. Vuoden jokaisena päivänä. Laivat kehittyvät, koska maailma kehittyy."  Mainos vuodelta 1980.

"Jos tärkeintä matkassa olisi vain perille pääsy, itse matkustaminen voisi tuntua ikävältä. Mutta matkustaminen voi olla myös kokonainen sarja elämyksiä, uusia tapahtumia, uusia näköaloja - niinkuin laivamatka on. Jokainen meistä kokee laivamatkan asiana, johon sisältyy paljon. Siksi Silja Linelta myös odotetaan paljon. Ja siksi teemme työtä sen hyväksi, että jokainen voisi kokea oman matkansa aitona elämyksenä. Tämän elämyksen valkoiset laivat ovat 70-luvun aika tarjonneet 14,4 miljoonalle matkustajalle. Nyt on edessä uusi vuosikymmen ja sen haateet. Työmme jatkuu, koska meiltä odotetaan paljon. Laivat kehittyvät, koska maailma kehittyy."  Mainos vuodelta 1980.

Keväällä 1980 Suomessa oli laaja laivaliikenteen lakko, mitä seurasi myöhemmin vielä myötätuntolakko Ruotsissa, niin  laivaliikenne Suomen ja Ruotsin välillä oli pysähdyksissä kokonaan. Suomessa valinneen lakon aikana ainoastaan Ruotsin lipun alla purjehtiva m/s Svea Corona oli liikenteessä. Lakko kesti 8 viikkoa ja sen myötä Silja Linen liikennemäärät putosivat kahdeksan prosenttia.

Toukokuussa 1980 Helsinki - Tukholma -reitillä liikennöivät m/s Svea Corona ja m/s Wellamo. Kesäkuussa m/s Svea Corona siirtyi Turun linjalle ja Turun linjalla liikennöinyt m/s Bore Star siirtyi Helsingin linjalle.

Effoan m/s Ilmattaren kaukoristeilyt sekä risteilyt Leningradiin ja Tallinnaan lopettiin 1980, minkä vuoksi alus siirrettiin kesäksi liikennöimään joka toinen päivä Helsingistä Tukholmaan.

Huolimatta siitä, että toiset emoyhtiöt Svea ja Effoa tarjosivat Borelle mahdollisuutta olla mukana liikenteessä ilman omaa uutta laivaa, Bore-yhtiö päätti jättää Silja Linen kokonaan vuonna 1980.

Boren laivat m/s Bore I ja m/s Bore Star siirtyivät Effoalle. Tämän jälkeen Effoa ja Svea omistivat Silja Linen 50/50 periaatteella.

Kesän jälkeen m/s Bore Star nimekseen m/s Silja Star.

m/s Wellamo liikennöi Helsinki - Tukholma -reitillä aina uuden m/s Finlandian valmistumiseen saakka. m/s Wellamo myytiin 23.4.1981 DFDS A/S -varustamolle, joka antoi alukselle nimeksi m/s Dana Gloria ja asetti sen Kööpenhamina - Oslo -reitille.

Helmikuussa 1984 Silja Line rahtasi m/s Dana Glorian ja asetti sen m/s Svea Corona -nimisenä Turku - Tukholma -reitille aina toukokuuhun 1985 asti, jolloin m/s Svea aloitti liikennöimisen.

Marraskuussa 1988 alus lähti pidennettäväksi 22,2 metrillä. Pidennetty alus luovutettiin omistajalleen m/s King of Scandinavia -nimisenä helmikuussa 1989. Laiva jatkoi liikennöintiä Oslon ja Kööpenhaminan välillä.

Color Linelle alus päätyi 1994, jolloin nimeksi vaihtui m/s Color Viking. Color Linelta matka jatkui Fjord Linen omistukseen 1998 ja nimeksi vaihdettiin m/s Jupiter. Asuntolaivaksi laiva päätyi vuonna 2006 ja panamalaiselle omistajalle 2007.

Vuonna 2011 alus poistettiin liikenteestä ja asetettiin myyntiin ja vuonna 2017 alus upposi myrskyssä hurrikaanin kaadettua sen.

24. marraskuuta 1981 Stockholms Rederi AB Svean yhtiökokous päätti luopua varustamo-toiminnasta.

Yhtiön alukset siirtyivät Johnson Linelle, jolla 1970-luvun puolivälistä oli ollut Svean osake-enemmistö. m/s Svea Corona sai korsteeniin Johnson Linen tunnukset.

m/s Svea Coronan jatkoi liikennöintiä Turku - Tukholma -reitillä vuoteen 1984 asti.

Tämän jälkeen Svea Coronasta rakennettiin Oskarshamnin telakalla Sundancer -niminen risteilylaiva, Amerikan länsirannikon liikenteeseen. Laivaa operoi McDonald Cruises Inc. -yhtiö Sundancer Cruises -nimellä. (Effoa 25%, Johnson Line 25% ja McDonald Enterprises 50 %).

Huhtikuusta kesäkuun loppuun alus ehti risteillä ennen kuin ajoi karille Vancouverin edustalla. Vahingot todettiin niin suuriksi, että aluksen korjaaminen katsottiin kannattamattomaksi ja alus siirtyi vakuutusyhtiön omistukseen.

Joulukuussa 1984 alus myytiin kreikkalaiselle Cosmos Cruises Maritime Co. -yhtiölle (Epirotiki Lines S.A.), joka kunnosti sen Kreikassa risteilyalukseksi ja aloitti liikennöimisen Välimerellä, m/s Pegasus -nimisenä. Vuonna 1986 alus oli rahdattuna rahdattunaa V.T.C.:lle Pohjois-Amerikan ja itärannikon risteilyitä varten. Toukokuusta syyskuuhun alus toimi majoituslaivana Vancouverissa.


Vuodesta 1987 alus teki Mustanmeren ja Välimeren risteilyjä, Eporotiki Cruise Linesin liikenteessä. aina kesäkuuhun 1991 asti, jolloin tuhoutui tulipalossa ja upposi osittain Venetsiassa. Rakenteelliset kokonaisvahingot todettiin suuriksi ja alus korjauskelvottamaksi. Syyskuussa 1991 alus nostettiin ja hinattiin Kreikkaan. Riisuttiin odottamaan korjausta tai romuttamista.

Vuonna 1994 alus myytiin Strintzis Lines S.A.:lle joka muutti aluksen rahtilaivaksi ja nimesi sen m/s Ionian Expressiksi. Marraskuussa aluksella syttyi tulipalo ja alus todettiin kolmannen kerran korjauskelvottomaksi. Saapui Aliagaan Hurdasan Gemi Söküm Tesislerin romutettavaksi. Koneet myytiin Med Link Linelle, joka asensi ne m/s Agios Andreas -alukseensa.

m/s Silja Star liikennöi Helsinki - Tukholma -linjalla kesäkuuhun 1981, minkä jälkeen se siirrettiin Turku - Tukholma -linjalle.

Helsinki - Tukholma -reitillä m/s Silja Star oli alkuvuodesta 1982 Finlandian ja Silvia Reginan telakointien ajan.

Turusta Tukholmaan m/s Silja Star liikennöi aina m/s Wellamon valmistumiseen saakka. Alus riisuttiin Turussa 1.1.1986.

30.1.1986 alus myytiin Sea Containers Ltd:lle, joka asetti aluksen m/s Orient Express -nimisenä liikenteeseen Välimerelle. Välillä alus kävi m/s Club Sea -nimisenä risteilemässä Karibialla.

Lokakuussa 1989 alus rahdattiin Europe Cruise Linelle (EffJohn International B.V.) ja joulukuussa se myytiin  bermudalaiselle Eurosun Ltd:lle (EffJohn International B.V. & Fletamentos Maritimos S.A.

Alus liikennöi välillä Eurosunin liikenteessä m/s Eurosun -nimisenä ja Venetsia - Istanbul -reitillä, m/s Orient Express-nimisenä. Toukokuussa 1991 Myytiin singaporelaiselle Orient Line Pte. Ltd:lle (EffJohn International B.V.)  (c/o Sembawang Johnson Shipmanagement (Pte) Ltd). Sai nimekseen m/s Orient Sun ja aloitti risteilyt Singaporesta.

Suomeen takaisin alus päätyi maaliskuussa 1992, kun  Myytiin Effdo 3 Oy:lle (c/o Wasa Line Oy Ab), asetetavaksi Oy Wasa Line Ab:n liikenteeseen. Sai nimekseen m/s Wasa Queen. Alusta uudistettiin ennen liikenteeseen asettamista Kotkan telakalla.

Toukokuussa 1992 m/s Wasa Queen aloitti liikennöimisen Vaasa - Sundsvall -reitillä.

Tammikuussa 1993 Oy Wasa Line Ab fuusioitiin osaksi Silja Linea ja alus palasi Silja Linen laivastoon.

Liikenne jatkui Merenkurkussa aina vuoteen 1996 asti, minä jälkeen talvikaudet m/s Wasa Queen liikennöi Helsinki - Tallinna -reitillä ja kesät Vaasasta Uumajaan.

m/s Wasa Queenin risteilyohjelma vuodelta 1998. (Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi.)

m/s Wasa Queen Helsingissä tammikuussa 1999.

m/s Wasa Queen saapumassa Helsinkiin maaliskuussa 1999.

Kesäkuusta 1999 vuoden 2000 loppuun asti m/s Wasa Queen liikennöi Vaasasta Uumajaan Vaasanlaivat Oy:n (Oy Silja Line Ab) liikenteessä.

16.7.2001 m/s Wasa Queen saapui Genovaan, Italiaan. Italian valtio oli vuokrannut laivan, G8 maiden huippukokouksen ajaksi, (20.-22.7.) yhteensä kahdeksaksi päiväksi kokouksen palveluhenkilöstön asuntolaivaksi. Aluksen mukana Italiaan lähti n. 35 henkilön miehistö.

26.7.2001 m/s Wasa Queen myytiin ja luovutettiin Genovassa Megastar Capricorn Limited -yhtiölle (Star Cruises). 24.8. alus saapui Port Klangiin, Malesiaan. Jatkoi matkaansa kohti Singaporea, jossa alus telakoitiin. Syyskuussa m/s Wasa Queen ssetettiin Cruise Ferries -yhtiön (Star Cruises) liikenteeseen. Kahden viikon aikana alus teki päivittäin risteilyjä Singaporesta, jonka jälkeen asetettiin tekemään päiväristeilyjä Hong Kongista. Heinäkuusta 2007 lokakuuhun 2008 alus teki  12 tunnin Casino -risteilyjä Port Kelangista.

Huhtikuussa 2009 alus myytiin panamalaiselle Chryses Finance Co-yhtiölle (liikenteenhoitajana Ilion Lines S.A.) ja sai nimekseen m/s Arberia. Heinäkuussa alus asetettiin liikenteeseen Trieste - Durres - Bari -linjalle ja marraskuussa 2010 liikenteenhoitajaksi vaihtui Nel Lines ja asetettiin Nel Linesin liikenteeseen Bari - Durres -linjalle.

 
29.3.2011  alus myytiin intialaiselle Academy Of Maritime Education and Training yliopistolle. Sai uudeksi nimeksi m/s Amet Majesty. Ennen liikenteen aloittamista alus telakoitiin Sri Lankassa. Elokuussa se asetettiin risteilyliikenteeseen koulutuslaivana Sri Lanka - Anadaman - Phuket - Mumbai - Goa - Lashdweep - Kochi - Malediivit -reitille. Toukokuussa 2013 alus myytiin romutettavaksi Intiaan.

Blogisarjan etusivulle pääset tästä.