Vuonna 1962 Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö tilasi Wärtsilän Hietalahden telakalta uuden matkustajalaivan, tilausvaiheessa oli dieselmoottori voittanut höyryvoiman.
Uudisrakennus laskettiin vesille 29.10.1963. Aluksen kummina toimi Sylvi Kekkonen ja kasteessa alus sai nimekseen m/s Ilmatar.
m/s Ilmatar Hietalahden telakalla rakennusvaiheessa.
Keulapotkuri.
Potkuri ja aktiiviperäsin.
15.6.1964 alus luovutettiin Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiölle.
KATSO VIDEO > M/S ILMATAR Telakalta merelle - Från varvet till sjöss (1965)
"M/S ILMATAR edustaa Suomen tämänhetkistä eteenpäin pyrkivää laivanrakkennusteollisuutta parhaimillaan. Laivan monet merkittävät uutuudet tulevat kiinnostamaan matkustajiamme. Suomalaiset insinöörit, sisutusarkkitehdit ja taeitiljan ovat yhdessä luoneet huippuluokan laivan, joka tarjoaa kaikille matkustajilleen ainutlaatuista mukavuutt ja viihtyisyyttä. Vaivoja säästämättä on harvinaisen kauunista matkasta läpi Suomen ja Ruotsin saariston sekä Ahvenanmeren pyritty tekemään miellyttävä ja muistetttava elämys." (Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi)
"M/S ILMATAR ottaa 1400 matkustajaa kyytiinsä, joista 330 loistohytteihin, Yleisön palveluun on varattu runsaasti tilaa ja matkustajien mukavuuteen on kiinnitetty erikoista huomiota."
"Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö on ylpeä saadessaan lausua Teidät tervetulleeksi M/S ILMATTAREEN - uuteen lippulaivaansa ja Itämeren kauneuskuningattareen!"
Aluksen I-luokassa on 11 loistohyttiä, jotka kaikki on varustettu omalla kylpyhuoneella. Loistohytit sijaitsivat kapteenin kannella.
Kapteenin kannella sijaisti myös Varustajan hytti.
"I-luokassa on pääasiallisesti yhden hengen hyttejä, joita voidaan yhdistää lukittavilla väliovilla. Joissakin hyteissä on pullman-vuoteet ja joka hytissä on oma pesuhuone ja wc."
I-luokan hytti B-kannen keulassa. B-kannelta löytyi yhteensä 63 I-luokan hyttiä.
"II-luokassa on tarjolla tilavia kahden hengen hyttejä ja pienehkö määrä perhehyttejä. Suuri määrä kylpy- ja suihkuhuoneita on varattu matkustajien käyttöön. II-luokan hyteissä on yhteensä 220 vuodepaikkaa"
Loput matkustajat joutuivat tyytymään lepotuoleihin.
Henkilöautoja m/s Ilmattareen pystyi lastaamaan sivuportin kautta 50. Autot siirrettiin hissillä autokannelle.
"Viisi hyvin varustettua myymälää huolehtivat nk. verovapaiden tavaroiden myynnistä."
"Välikannen valoisa ja miellyttävä kahvio, hyvä keittiö ja täydellinen baaritarjoilu huolehtivat kansimatkustajien mukavuudesta ja viihtyvyydestä."
Kahvilan seinäkoriste oli Birger Carlstedtin käsialaa.
II-luokan ruokasalissa oli 62 paikkaa ja I-luokan ruokasalissa 96 paikkaa.
I-luokan tupakkasalonki.
Tupakkasalongin seinää koristivat Ulf Tikkansen linnut.
(Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi)
m/s Ilmattaren kansikartta vuodelta 1964.
(Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi)
m/s Ilmatar aloitti liikennöimisen Helsinki - Tukholma -linjalla ja siirrettiin muutama päivä myöhemmin Turku - Tukholma -linjalle.
m/s Ilmatar liikennöi pääasiassa kesäisin Helsingistä Tukholmaan ja syksystä kevääseen Turusta Tukholmaan.
m/s Ilmatar törmäsi yöllä sakeassa sumussa m/s Botnian kylkeen Stora Gottholmenin ja Stockgrundin välillä Ahvenanmaan itäpuolella, lähellä Långnäsin satamaa.
m/s Ilmattaren keula repi m/s Botnian kylkeen noin 30 metrin mittaisen lähes vesirajasta komentosiltaan ulottuvan aukon ja pyyhkäisi samalla yhdessä hetkessä olemattomiin kahdeksan alakannen hyttiä. Hyttien jäännösten joukosta löydettiin kolme kuolonuhria ja seitsemän loukkaantunutta, joista yksi menehtyi myöhemmin Maarianhaminan sairaalassa. m/s Ilmattaren komentosillalla m/s Botnia havaittiin vasta sitten, kun laivat olivat törmäysetäisyydellä toisistaan. Ilmattaren vauhti oli ollut 6–7 solmua.
Onnettomuuden jälkeen alukset ajoivat Långnäsiin, josta matkustajat jatkoivat matkaansa m/s Nordialla Norrtäljeen ja autot m/s Holmialla Tukholmaan. Långnäsista alukset siirrettiin Turkuun korjattavaksi. m/s Ilmatar palasi liikenteeseen 8. joulukuuta.
Vuodesta 1970 lähtien m/s Ilmatar oli Oy Silja Line Ab:n markkinoitavana ja kylkeen maalattiin Silja Linen logot.
m/s Ilmatar vuonna 1970.
Tammikuussa 1973 m/s Ilmatar saapui pidennettäväksi 20,04 metrillä ja kahden uuden pääkoneen asennukseen saksalaiselle Howaldtswerke-Deutsche Werft -telakalle.
Leikkihuone.
Sauna.
Pelikoneita.
Aurinkokansi.
Pidennyksen jälkeen m/s Ilmatar siirtyi SHO:n Helsinki - Travemünde -reitille.
m/s Ilmatar teki risteilyjä Helsingistä mm. Kapellskärin edustalle, Kööpenhaminaan, Sliteen, Nynäshamniin ja Leningradiin.
Marraskuussa 1973 alus kuitenkin liikennöi hetken Silja Linen Helsinki - Tukholma -reitillä ja tammi-helmikuussa 1974 Turku-Tukholma-reitillä.
Toukokuussa 1974 oli vuorossa risteilyjä Helsingistä Riikaan ja sen jälkeen reittiliikennettä Helsinki - Kööpenhamina - Travemünde -reitillä.
Syyskuussa 1974 oli ohjelmassa risteilyjä Helsingistä Visbyyn ja Tallinnaan. Risteilyjen jälkeen alus talvehti toukokuuhun 1975 asti Valmetin Vuosaaren telakalla.
Toukokuussa 1975 alus teki kaksi risteilyä Helsingistä Tallinnaan, jonka jälkeen liikenne jatkui Helsinki - Kööpenhamina - Travemünde -reitillä ja risteilyliikenteessä Helsingistä Tallinnan ja Leningradiin sekä Kalmariin, Kööpenhaminaan, Gdyniaan ja Riikaan.
Kesäkuussa 1975 m/s Ilmatar rahdattiin Oy Finnlines Ltd:lle Helsinki - Kööpenhamina - Travemünde -reitille.
Heinäkuussa 1976 alus teki risteilyn Turusta Visbyyn ja Helsingistä Kieliin, Leningradiin sekä Gdyniaan.
Elokuussa 1976 m/s Ilmatar aloitti risteilyt Effoa - Suomen Höyrylaiva Oy:n alaisuudessa. Lokakuuhun asti alus risteili Norjan vuonoilla. Lokakuusta joulukuuhun alus risteili Helsingin ja Tallinnan välillä.
Maaliskuussa 1977 alkoi risteilyt risteilyt Välimerellä, tukikohtana Malaga.
m/s Ilmattaren kansikartta vuodelta 1977.
(Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi)
Toukokuussa 1977 aloitettiin risteilyliikentenne Helsingistä Leningradiin ja Tallinnaan.
Lokakuussa alus saapui Triesteen, jossa riisuttiin talvikauden ajaksi.
Tammikuussa 1978 risteilyliikenteen hoito ja markkinointi siirtyi Effoa - Suomen Höyrylaiva Oy:ltä Silja Linelle. Aluksen kylkiin maalattiin Silja Cruises -logot.
m/s Ilmattaren kansikartta vuodelta 1978.
(Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi)
Maaliskuussa 1978 alus saapui Venetsiaan ja aloitti risteilyt Välimerellä.
Risteilyt Kielistä Norjan vuonoille alkoivat huhtikuussa ja Itämeren risteilyt toukokuussa.
m/s Ilmattaren sisäkuvia vuoden 1978 esitteestä.
(Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi)
Kesällä 1978 m/s Ilmatar teki risteilyjä tiistaisin ja perjantaisin Helsingistä Leningradiin.
Maanantasin oli ohjelmassa risteilyt Helsingistä Tallinnaan.
Syyskuussa risteilyt jatkuivat Itämereltä Norjan vuonoille ja kohti Välimerta.
Lokakuussa m/s Ilmatar lähti Genovasta kohti Helsinkiä risteilykauden päätyttyä.
Marraskuussa 1978 alus saapui Oy Wärtsilä Ab:n Helsingin telakalle uudistettavaksi. Tammikuussa 1979 alus luovutettiin telakalta kansainväliseen liikenteeseen sopivaksi risteilylaivaksi muutettuna. Kapasiteetti uudistuksen jälkeen on: 470 matkustajaa, 470 vuodepaikkaa.
Baltic Lounge.
Polaris Saloon.
Uima-allas aurinkokannella.
Tammikuussa 1979 m/s Ilmatar lähti Helsingistä risteilylle Malagaan. Helmikuussa alus sai potkurivaurion lähdettyään risteilylle Malagasta ja palasi satamaan. Korjauksen jälkeen risteilyt jatkuivat Välimerellä.
Huhtikuussa m/s Ilmatar alkoitti siirtymisen Välimereltä Norjan vuonojen ja Itämeren risteilyjen kautta Helsinkiin.
Kesän 1979 m/s Ilmatar risteili Helsingistä kaksi kertaa viikossa Leningradiin ja kerran viikossa Tallinnaan.
Elokuussa risteilyt suuntautuivat Itämern ja Norjan vuonojen kautta Välimerelle. Marraskuussa alus riisuttiin Marseillessa aina tammikuuhun 1980 asti.
Tammikuussa 1980 alus lähti Marseillesta Malagaan ja Malagaan saavuttua alus jatkoi risteilyliikennettä.
Huhtikuussa radiosähköttäjät poistuivat laivasta Venetsiassa suomalaisten varustamoiden työsulun vuoksi. Alus pääsi kuitenkin jatkamaan liikennöintiä, kun saksalainen rahtaaja suostui maksamaan suomalaiselle päällystölle ja radiosähköttäjille tuhannen markan korotuksen peruspalkkoihin kuukaudessa.
Kesän suunnitellut risteilyt Tallinnaan ja Leningradiin peruuntuivat ja alus sijoitettiin ylimääräiseksi laivaksi Silja Linen Helsinki - Tukholma -reitille.
m/s Ilmatar kesällä 1980 Silja Linen liikenteessä.
Kesäliikenteen jälkeen risteilyt jatkuivat Itämerellä ja Norjan vuonoilla aina lokakuuhun asti. Laivan liikennettä saksalaisten matkanjärjestäjille vuokrattuna ei saatu kannattavaksi ja alus asetettiin myyntiin.
Lokakuussa 1980 alus myytiin norjalaiselle D/S Vesteraalens A/S:lle, joka jatkoi risteilyliikennettä aina vuoteen 1984 asti. Tämän jälkeen alus suuntasi Karibialle risteilemään m/s Viking Princess -nimisenä. Vuonna 1997 alus sain nimekseen m/s Palm Beach Princess ja se aloitti Casino-risteilyt Palm Beachin satamasta. 2011 alus myytiin romutettavaksi, mutta romutus aloitettiin vasta vuonna 2014.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti