Silja Line järjesti vuonna 1986 "Miltä matkustajalaiva näyttää vuonna 2000" -suunnittelukilpailun, minkä tuloksena uudet laivat myöhemmin syntyivät. Kansainvälisessä kilpailussa oli mukana laivasuunnittelijoita ja -arkkitehteja.
Mukaan pääsi myös tukholmalainen arkkitehtitoimisto FFNS, joka oli suunnitellut Nackan ostoskeskuksen. Laivasuunnittelusta heillä ei ollut kokemusta. Laivojen suunnitelusta voit lukea lisää marraskuussa2018 ilmestyneestä blogitekstistä "Laivan tulevaisuus".
26.10.1987 Silja Linen suomalainen omistajavarustamo Effoa - Suomen Höyrylaiva Oy allekirjoitti Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n kanssa sopimuksen Helsingin ja Tukholman väliselle linjalle tulevan matkustaja-aluksen rakentamisesta. Yhden aluksen tilaushinta oli noin 700 miljoonaa markkaa.
Tämän "uuden sukupolven" aluksen toimitus oli määrä tapahtua vuoden 1990 alkupuolella.
Tilausvaiheessa ei aluksen suunnittelun yksityiskohtia paljastettu, ainoastaan tärkeimmät mitat. Laivan pituus tulisi olemaan 200 metriä ja leveys 31,5 metriä. Siihen mahtuisi 2500 matkustajaa, jotka kaikki voitaisiin majoittaa laivan 900 hyttiin. Aluksen autokannelle mahtuisi 450 henkilöautoa tai vaihtoehtoisesti 60 rekkaa.
Samalla Silja Linen ruotsalainen omistajavarustamo Johnson Line Ab allekirjoitti sopimuksen oikeudesta sisaraluksen tilaamiseen ja päätyi 21.3.1988 tilaamana aluksen Oy Svea Line (Finland) Ab:n kautta ja se oli määrä toimittaa keväällä 1991.
Effoan uudisrakennuksen (NB 1301) tuotanto aloitettiin 16.1.1989 ja sen rakennusvaiheista voit lukea lisää marraskuussa 2018 ilmestyneestä blogitekstistä "Rakentaminen alkaa".
Johnson Linen uudisrakennuksen (NB 1309) tuotanto aloitettiin 9.10.1989. Tuotannon aloituksessa telakalla laivan ostaja ja myyjä painavat juhlallisesti laserleikkurin käynnistysnappia.
23.10.1989 Wärtsilä Meriteollisuus Oy ajautui konkurssiin ja rakenteilla olevien laivojen kohtalo oli epäselvää.
Marraskuun 7. päivänä perustettiin Masa-Yards Oy ja alusten rakennustyöt jatkuivat 9.11.1989.
Uuden yhtiön toimitusjohtajana toimi Wärtsilän entinen telakkajohtaja Martin Saarikangas, jonka lempinimestä ei kuulemma uuden telakan nimi syntynyt, vaan työryhmässä kehittyneestä Masa-lyhenteestä "Most acceptable solution available" eli paras mahdollinen saatavilla oleva ratkaisu.
Uutta telakkayhtiötä olivat perustamassa SYP, Birka Line, Rederi Ab Slite, Effoa & Johnson Line sekä Carnival Cruise Line.
Tammikuussa 22.1.1990 tarkoin varjeltu salaisuus paljastettiin viimeinkin lehdistölle ja matkatoimistojen johtajille Masa-Yardsin telakalla Pernossa. Paljastuksesta voit lukea lisää marraskuussa 2018 ilmestyneestä blogitekstistä "Ennakkonäytös".
Masa-Yards ja Effoa solmivat torstaina 8.2.1990 950 miljoonan markan arvoisen sopimuksen Wärtsilä Meriteollisuuden Turun telakalla tekeillä olevan aluksen rakentamisesta valmiiksi. Samanaikaisesti Johnson Linen kanssa solmittiin saman sisältöinen sopimus. Effoan Silja Linen liikenteeseen tilaama laiva luovutetaan sopimuksen mukaan marraskuun puoliväliin mennessä ja Johnson Linen laiva luovutetaan toukokuun lopulla 1991. Effoan laivan rakentamisen jatkumisesta aina neitsytmatkaan asti voi lukea lisää marraskuussa 2018 ilmestyneestä blogitekstistä "Rakentaminen jatkuu".
Kun metallilevyistä on saatu valmiiksi laivan alaosan suurlohkot, on vuorossa kölinlaskujuhlat. NB 1309:n kölinlasku suoritettiin 4.6.1990.
NB 1309 kuvattuna 21.6.1990.
NB 1309:n keulalohko kuvattuna 17.8.1990.
NB 1309:n promenadea ympäröivää hyttilohkoa asennetaan paikoilleen 3.9.1990.
NB 1309:n keulalohkoa asennetaan paikoilleen 14.9.1990.
Marraskuun 15. päivänä 1990 oli NB 1309:n vesillelaskun vuoro.
Kun NB 1309 oli saatu laskettua vesille oli m/s Silja Serenaden vuoro lähteä esittelyristeilylle Turusta Tallinnan redin kautta Helsinkiin. m/s Silja Serenaden esittelyristeilystä ja sitä seuranneesta neitystmatkasta voit lukea lisää marraskuussa 2008 ilmestyneestä blogiteksistä "Neitsytmatka".m/s Silja Serenade saapumassa Helsinkiin ensimmäisen kerran.
m/s Silja Serenadea ja sisaralusta oli suunnittelemassa kahdeksan eri arkkitehti- ja suunnittelutoimistoa Suomesta ja Ruotsista. Silja Serenaden suunnittelijoista voit lukea lisää marraskuussa 2008 ilmestyneestä blogiteksistä "Serenaden suunnittelijat".
m/s Silja Serenaden ja m/s Aallottaren kokovertailua.
Esittely- ja neitsytristeilyiden jälkeen alkoi m/s Silja Serenaden normaali reittiliikenne Helsingin ja Tukholman välillä 18.11.1990. Reitillä liikennöi toisena aluksena m/s Silvia Regina. Silja Serenaden liikenteen aloittamisesta voit lukea lisää marraskuussa 2008 ilmestyneestä blogiteksistä "Kävelykatu Helsingistä Tukholmaan".
"Fantastinen laiva"
21.1.1991 oli juhlallinen päivä, sillä työnimellä NB 1309 tunnettu laiva sai nimen.
Laulajatar Alice Babs kastoi aluksen Silja Symphonyksi.
m/s Silja Symphony kastepäivänä 21.1.1991.
Kölinlaskuseremonian yhteydessä laitetettiin kolikoita telakka-altaan pohjalla sijaitsevien pukkien päälle, mutta rakennustöiden edetessä ne on otettiin talteen kölin alta ja seremoniassa, mastontallajaisissa, ne siirrettiin osaksi mastoa 20.3.1991.
8.5.1991 oli m/s Silja Symphonyn koeajon vuoro.
Koeajon yhteydessä saatiin myös sisarukset ikuistettua samaan kuvaan.
30.5.1991 oli m/s Silja Symphonyn aika lähteä telakalta esittelyristeilylle kohti Tukholmaa.
Esittelyristeilyn ohjelma. (Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi.)
8.5.1991 oli m/s Silja Symphonyn koeajon vuoro.
Koeajon yhteydessä saatiin myös sisarukset ikuistettua samaan kuvaan.
30.5.1991 oli m/s Silja Symphonyn aika lähteä telakalta esittelyristeilylle kohti Tukholmaa.
Esittelyristeilyn ohjelma. (Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi.)